Osingonjako listaamattomasta osakeyhtiöstä
Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen maksu – perustiedot uudelle yrittäjälle
Osakeyhtiön tarkoitus on pyrkiä tuottamaan voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määritetty. Todennäköisesti kaikki yrityksen perustamista suunnittelevat toki tavoittelevat voittoa.
Blogissamme tarkastellaan osakeyhtiön tarkoitusta osingon kautta ja lukemalla opit ymmärtämään:
Mikä on osinko?
Artikkelimme kaikki käytännöt ja laskelmat koskevat pörssiin listaamattomia osakeyhtiöitä. Artikkelissamme on yksinkertaistettu asioita, joten kaikkia verotuksen poikkeustapauksia ei yritetäkään ottaa huomioon.
Osinko käsitteenä
Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Eli yksi vastaus kysymykseen: Miten nostaa rahaa ulos yrityksestä? Osingosta säädetään osakeyhtiölaissa (624/2006). Osakeyhtiön hallituksen tulee tehdä esitys yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. Voitonjaosta päättää yhtiökokous.
Erityisesti yhden hengen osakeyhtiöissä edellinen keskustelu saattaa mennä seuraavasti:
- Kirjanpitäjä: ”Nyt näyttäisi siltä, että yrityksesi on tuottamassa tänä vuonna voittoa. Haluaisitko nostaa sen osinkona, nostaa korkeampaa palkkaa vai jättää osan kassaan investointeja.”
- Yrittäjä: ” Voisin ottaa vähän voittovaroja lomamatkaa varten. Mikä on verotuksen kannalta järkevää?”
- Kirjanpitäjä: ”Tehdään siitä laskelma ja kirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan.”
Osinko kuitenkin edellyttää yritykseltä voittoa. Mistä sitä saa? Kerrataan perusedellytykset osingon jakamiselle.
Milloin osinkoa jaetaan?
Osinkoa voi periaatteessa jakaa silloin kun on jaettavissa olevaa voittoa. Yleensä osinko kuitenkin jaetaan kerran vuodessa tilinpäätöksen valmistuttua. Mahdollisia ovat myös esimerkiksi puolivuotisosinko, kvartaaliosinko neljä kertaa vuodessa tai kuukausiosinko. On myös mahdollista päättää lisäosingosta, vaikka varsinainen osinko on jo jaettu. Jakamatonta voittoa voidaan jakaa myös kertyneenä aiemmilta tilikausilta.
Verotuksen optimointi on esillä jokaista tilinpäätöstä tehdessä. Palkkaa vai osinkoa -kysymys on vain yksi osa kokonaisuutta. Tähän kysymykseen palataan vielä myöhemmin tässä blogissa.
Tilitoimisto ja veroasiantuntijat voivat auttaa saamaan pohjan kuntoon. Kirjanpitäjältä voi saada konkreettiset luvut yrityksen maksukyvystä, nettovarallisuudesta, maksettavista osinkojen ennakonpidätyksistä ja kassavirrasta, johon osinkojen maksu vaikuttaa.
Ennen osingonjakoa laaditaan tilinpäätös
Tilinpäätöksestä selviää yrityksen tulos eli sen tekemä voitto. Tuloksesta yritys maksaa 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Omistajan tai osakkaiden osakeyhtiöstä itselleen nostama palkka on tulosta laskeva kulu. Maksettavat osingot sen sijaan eivät ole yritykselle vähennyskelpoisia.
Tilinpäätöksen tekemisen jälkeen tiedetään, kuinka paljon osakeyhtiöllä on hallussaan jakokelpoisia varoja. Kutsutaan monesti myös ”vapaaksi omaksi pääomaksi”. Sitä voi olla kertynyt aiemmilta vuosilta, vaikka osakeyhtiön päättynyt tilikausi olisikin ollut tappiollinen.
Tilinpäätökseen merkitään osakeyhtiön hallituksen ehdotus osingonjaosta – jaetaanko osinkoa, kuinka paljon, milloin ja monessako erässä?
Lopullinen päätös asiasta kirjataan yhtiökokouspöytäkirjaan. Käytännössä osinkoa voidaan jakaa niin paljon kuin yritykseen on kertynyt vapaata omaa pääomaa eli jakokelpoisia varoja. Osingonjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Siten jos osingonjaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai osingonjako aiheuttaa maksukyvyttömyyden, osinkoa ei saa jakaa. Liian korkeiden osinkojen osalta osakeyhtiön maksuvalmius ei saa kuitenkaan vaarantua.
Jos uusi osakeyhtiö takoo hyvää tulosta jo ensimmäisinä vuosina, omistajaosakkaat joutuvat heti pohtimaan, missä suhteessa rahaa otetaan yrityksestä ulos. Paljonko nostetaan palkkaa, ja mikä osuus jätetään jaettavaksi osinkoina nyt tai myöhempinä vuosina?
Miten osinkojen verotus toimii?
Osinkojen verotus lasketaan osakekohtaisesti laskettavan niin sanotun matemaattisen arvon perusteella. Tämä osakkeen matemaattinen arvo on edellisen kalenterivuoden viimeisen tilinpäätöksen mukaan laskettu yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä.
Nettovarallisuus / Osakkaiden lukumäärä = Osakkeen matemaattinen arvo
Osinkojen verotuksessa on kaksi pääperiaatetta:
- Kun osinkoa jaetaan alle 8% osakkeen matemaattisesta arvosta
- on 25 % osingosta veronalaista pääomatuloa. Jäljelle jäävää osuutta ei veroteta. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %.
- Kun osinkoa jaetaan yli 8% osakkeen matemaattisesta arvosta
- Alle 8% matemaattisesta arvosta verotetaan ensin yllä olevan mukaisesti
- 8% matemaattisen arvon ylittävästä osuudesta osingosta on 75 % on veronalaista ansiotuloa (vrt. palkkatuloa)
- Tämä summa lisätään osakkaan muihin ansiotuloihin, josta pidätetään veroa henkilökohtaisen veroprosentin mukaan.
Osinkoa maksava yritys pidättää maksamastaan osingosta 7,5 %:n ennakonpidätyksen 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osingosta 28 %.
Jos saat pääomatuloja (mm. osingot, vuokratulot, myyntivoitot) yhteensä alle 30 000 €, menee veroa 30 % ja ylimenevästä osasta 34 %.
Ansiotulo-osingosta maksetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen eli esimerkiksi palkan ja eläketulon kanssa kunnallis- ja kirkollisveroprosentin sekä progressiivisen valtionveroasteikon mukaan.
Yleensä listaamattomasta osakeyhtiöstä kannattaa aina nostaa vähintään niin sanottu huojennetun osingon osuus. Se tarkoittaa matalammin verotettavaa osinkoa, jonka määrä on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tällaisesta osingosta 25 prosenttia verotetaan pääomatulona. Loppuosa on niin sanottua ”verotonta osinkoa”, josta on kuitenkin toki jo maksettu osakeyhtiön tulosta verottava yhteisövero.
Palkkaa vai osinkoa?
Yrittäjän kannattaa optimoida verotustaan palkan ja osinkojen osalta. Siksi tärkeä kysymys on, kannattaako listaamattomasta osakeyhtiöstä nostaa varoja palkkana, osinkona vai niiden yhdistelmänä? Ja kuinka paljon?
Palkan ja osingon erilaisen käyttäytymisen ymmärtäminen yrittäjän ja yrityksen verotuksessa ovat tärkeitä lähtökohtia, kun vertaillaan palkan ja osingon edullisuutta. Verosuunnittelua ajatellen muuttujia on useita. Lisäksi erilaisilla ratkaisuilla saattaa olla vaikutusta myös esimerkiksi nettovarallisuuden kertymiseen.
Tilinpäätöskeskusteluissa yrittäjä ja kirjanpitäjä käyvät yhdessä läpi, missä suhteessa mahdollista osinkoa otetaan yrityksestä ulos. Tilanteessa pitää huomioida monta asiaa, joten yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole olemassa.
Yrittäjällä saattaa myös olla mielessään tarkempi summa, jonka hän haluaa yrityksestä ulos vuosittain. Hyvä kirjanpitäjä osaa kertoa, miten kyseinen rahamäärä saadaan nostettua mahdollisimman pienellä verorasituksella.
Entä jos omistajayrittäjän lisäksi yrityksessä on useampi osakas?
Kysymykseen vastaaminen edellyttää, että tunnistamme olosuhteet ja tavoitteet. Olosuhteina on huomioitava ainakin seuraavat:
- Osakaskohtainen nettovarallisuus, eli varat miinus velat verotusarvoin
- Yrityksen tulos ennen veroja ja yrittäjän palkkaa, jäljempänä ”yritystulo”
- Onko yhtiössä muita osakkaita?
- Ovatko osakkaat YEL- vai TYEL-vakuutettuja?
Tavoitteen määrittelee yrittäjä. Alla mainitut lienee tavallisimpia:
- Minimoidaan yhtiön ja osakkaan maksamat verot pitkällä aikavälillä
- Nostetaan voitot mahdollisimman pian omaan taskuun
- x € käteen mahdollisimman pienin veroseuraamuksin
Kun palkkasumma on maltillinen ja yhtiössä on jokin verran nettovarallisuutta, edullisin lopputulos saadaan palkan ja osingon yhdistelmällä. Tällöin myös yhtiön kustannukset ovat pienemmät.
Osakeyhtiössä osakkaan ei tarvitse välttämättä nostaa yrityksestä minkäänlaisia varoja, vaan hän voi kerryttää varallisuutta yritykseen. Optimaalista palkan ja osingon yhdistelmää voi ryhtyä hakemaan tarkastelemalla ansiotulon progressiota. Jos osakkaan ansiotuloveron progressio nousee kovin suureksi, tiedetään jo varmuudella, että pääomatulona verotettavat osingot ovat edullisempia.
Siihen, mikä kolmesta vaihtoehdosta on listaamattoman yhtiön yrittäjälle tai osakkaalle edullisin, vaikuttavat muun muassa henkilön:
- tarvitsema rahamäärä,
- nostettavissa olevien varojen määrä ja
- yrityksen nettovarallisuuden suuruus.
Verohuojennetun osingon kokonaisveroaste on vähintään 26 prosenttia, kun mukana on osakeyhtiön tuloksesta maksettava 20 % yhteisövero. Pienissä palkkamäärissä veroprosentti jää tämän alle, joten palkan nostaminen 40 000 €:n asti on aina kannattavaa. Lisäksi palkan voi vähentää yrityksen tuloksesta, jolloin yhteisövero jää pienemmäksi. Osinko sen sijaan maksetaan yhteisöveron maksamisen jälkeen, joten se ei pienennä tuloksesta maksettavaa veroa.
Paljonko osakkaalle kannattaa maksaa palkkaa?
Palkanmaksussa on kaksi ajatusmallia, ajatellaanko yhtiön etua vai osakkaan etua.
- Osakkaan etu: Osakkaan kannattaa nostaa varoja palkkana, kun verotus jää alle 26 %. Lisäksi henkilökohtainen verotus voi pysyä järkevänä, mikäli palkka on korkeintaan noin 40 000 € vuodessa.
- Yhtiön etu: Osakkaan kannattaa nostaa enemmän palkkaa kuin osinkoa. Yhtiön maksama palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, toisinkuin osinko. Palkan määrä vähentää yhtiön tulosta ja samalla yhtiön maksaman yhteisöveron määrää.
Tarkista yrityskohtaiset tiedot meiltä tai Verohallinnosta.
Muistilista osingoista, niiden verotuksesta ja maksamisesta
- Osingot ja niiden maksaminen on tapa jakaa yrityksen omistajille voittovaroja.
- Huojennettu osinko on matalammin verotettavaa osinko, jonka määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattista arvosta.
- Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat.
- Osakkeen nimellisarvo eli merkintähinta = Nettovarallisuus/osakkaiden lukumäärä
Edellytykset
- Laadittu tilinpäätös
- Yrityksen tulos
- Tuloksesta näkee kuinka paljon on jakokelpoisia varoja
- Tuloksesta oy maksaa 20% yhteisöveroa
- Hallituksen ehdotus osinkojaosta
- Jaetaanko?
- Kuinka paljon?
- Milloin?
- Monessa erässä?
- Päätös kirjataan yhtiökokouspöytäkirjaan
- Hyvä käydä kirjanpitäjän kanssa läpi, missä suhteessa osinkoa voidaan ottaa yrityksestä ulos
- Erilainen jokaisen yrityksen kohdalta
- Hyvä kirjanpitäjä osaa kertoa yrittäjälle, miten kyseinen rahamäärä saadaan nostettua mahdollisimman pienellä verorasituksella
--
Accountor Go on toiminimille ja pienille osakeyhtiöille suunniteltu kirjanpitopalvelu, joka sisältää helppokäyttöisen ohjelmiston sekä ammattikirjanpitäjän tuen.
