Osinkovero - Milloin nostaa palkkaa ja osinkoja?

Varsinkin pienen yhtiön osakkaan on oleellista miettiä verosuunnittelunsa kannalta, milloin nostaa palkkatuloa ja milloin osinkoa. Mikä on veroteknisesti edullisinta; palkka, osinko vai näiden yhdistelmä?

Kysymykseen ei ole täysin suoraa vastausta, sillä asiaan vaikuttavat osakkaan muut tulot ja vähennykset. Ansiotuloverotus on Suomessa progressiivista, eli mitä enemmän nostat palkkaa, sitä enemmän maksat veroja. Kunnallisvero taas vaihtelee asuinkunnasta riippuen.

Kokonaisverotusta laskiessa tulee huomioida sekä yhtiön verotus että osakkaan henkilökohtainen verotus. Yhtiö maksaa tuloveroa tuloksesta, josta osinko jaetaan. Lisäksi osakas maksaa henkilökohtaisessa verotuksessa pääomatuloveroa osingon pääomatulo-osuudesta ja progressiivista ansiotuloveroa osingon mahdollisesta ansiotulo-osuudesta. Palkkatuloista osakas maksaa ansiotuloveroa ja työnantajayhtiölle osakkaan palkkatulot sivukuluineen ovat vähennyskelpoinen erä. Mikäli verorasitus osakkaan henkilökohtaisen verotuksen ja yrityksen verotuksen osalta on yhteensä alle 26 %, osakkaan kannattaa lähtökohtaisesti nostaa palkkatuloa, sillä osingon verorasitus on vähintään 26 % yhtiön ja osakkaan verotus huomioiden.

Osakkaan verosuunnittelu lähtee siitä, mikä on osakkaan rahan tarve. Onko tarpeen nostaa palkkaa kuukausittain, harvemmin vai riittääkö rahan nosto kerran vuodessa. Verotuksessa on väliä, mille kalenterivuodelle tulot kohdistuvat. Palkkatulo verotetaan palkanmaksuvuonna ja kalenterivuoden tilikaudelta nostettava osinko on seuraavan vuoden tai jopa myöhemmän vuoden verotettavaa tuloa. Osingon verovuosi määräytyy yhtiökokouksen päätöspäivän perusteella, ellei pöytäkirjan mukaan ole päätetty muuta osinkojen nostopäivää. Kokonaisuutena verosuunnittelu osinkojen ja palkkatulojen välillä tulee aina miettiä henkilötasolla. Usein osinko ja palkkatulo kuuluvatkin molemmat omistajayrittäjän tulonlähteisiin.

Osinkojen verotus riippuu sekä osinkojen määrästä että yhtiön nettovarallisuudesta. Yhden osakkaan yhtiössä nettovarallisuus on sama kuin osakkeiden matemaattinen arvo, paitsi jos yhtiö omistaa osan omista osakkeistaan.

Muista, että verotukseen vaikuttavat mahdolliset osakastason vähennykset. Osakkaan käytössä oleva yhtiön nettovarallisuuteen luettava asunto ja osakkaan laina yhtiöltä, eli osakaslaina, vähennetään tietyin edellytyksin osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Paljonko osingosta menee veroja?
 

Osingosta menee veroja seuraavasti:

• Jos osingot ylittävät 150 000 € rajan, mutta eivät mene yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 % on verovapaata pääomatuloa.
• Jos osingot ylittävät 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, 75 % osingosta on ansiotuloa ja 25 % on verovapaata tuloa.

Huojennetun osingon rajojen sisällä veronalaista osingosta menee vähemmän veroja, sillä osa osingosta voi olla verovapaata pääomatuloa.

Maksimimäärä huojennetulle pääomatulo-osingolle on 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta. Osingot, jotka ylittävät 150 000 € rajan tai ovat yli edellä mainitun 8 %:n rajan, ovat rankemman verotuksen piirissä. Edellä mainittu 8 % lasketaan osingon verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen nettovarallisuuden mukaan. Useimmiten edullisinta on pyrkiä huojennetun osingon rajojen sisäpuolelle, jolloin suurempi osa osingoista on verovapaata pääomatuloa.