Tarkkana peitellyn osingon kanssa - riski kätkeytyy moniin tilanteisiin eikä vaadi tahallisuutta
Peiteltyä osinkoa koskeva säännös on verotusmenettelylain (VML) 29 §:ssä. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan, että osakas saa rahanarvoisen etuuden osakkuusasemansa perusteella tai osakkaalle jaetaan varoja muutoin kuin avoimena osinkona, vaikka tosiasiassa on kyse yhtiön voitonjaosta. Olennaista on, että yhtiön varallisuutta siirtyy osakkaalle hinnoittelupoikkeaman perusteella.
Peitellyn osingon verotus voi kohdistua tahattomasti tehtyyn toimenpiteeseen, sillä säännöksen soveltaminen ei edellytä tahallisuutta. Osakas voi saada peiteltyä osinkoa esimerkiksi myymällä omaisuuttaan yhtiölle käypää arvoa korkeammalla hinnalla. Ellei verotuksessa hyväksyttävää arvoa ole ennen kauppaa varmistettu esimerkiksi ennakkoratkaisulla, verotuksessa voidaan poiketa osakkaan näkemyksestä ja verotus toimittaa Verohallinnon määrittämällä arvolla.
Lue alta asiantuntijamme selvennys peitellystä osingosta ja miten voit välttää siihen liittyvät ikävät veroseuraamukset!
1. Mitä peitellystä osingosta tulee ymmärtää pääpiirteissään?
Peitellyn osingon jakaja on yleisimmin osakeyhtiö, mutta jakajana voivat olla myös muut yhteisöt, kuten osuuskunnat ja yhdistykset. Peitellyn osingon saajana on pääsääntöisesti osakas, vaikka etuuden saajana olisikin joku muu, esimerkiksi osakkaan omainen. Verotus- ja oikeuskäytännössä peitelty osinko on verotettu muulla kuin osakkaalla mm. bulvaani- eli välikäsitilanteissa tai osakkaan ollessa alaikäinen. Tällöin peitelty osinko on kohdistettu tosiasialliseen toimijaan ja tosiasiallista määräysvaltaa käyttävään henkilöön, joka näissä tilanteissa ohjailee osakasta taustalla.
Verotus- ja oikeuskäytännössä on paljon esimerkkejä peitellyn osingon verotuksesta. Esimerkkeinä mainittakoon tilanteet, joissa osakkaalle maksetaan kaupasta ylihintaa, yhtiölle annetusta lainasta ylisuurta korkoa tai käyvän tason ylittävää vuokraa, liikasuoritus on peiteltyä osinkoa. Osakas ja yhtiö ovat myös voineet tehdä jonkin liiketoimen siten, että osakkaalta on peritty käypää arvoa alempi hinta: yhtiö on saattanut myydä osakkaalle vaikkapa kiinteistön tai auton käypää alempaan hintaan. Peiteltynä osinkona verotetaan käyvän arvon ja myyntihinnan välinen erotus.
2. Peitelty osinko pähkinänkuoressa
Peitellyn osingon verotus voi kohdistua tahattomasti tehtyyn toimenpiteeseen, sillä säännöksen soveltaminen ei edellytä tahallisuutta. Peitellyn osingon saajana on pääsääntöisesti osakas.
Milloin kyseessä saattaa olla peitelty osinko:
- Yhtiön omaisuutta on osakkaan käytössä veloituksetta tai käypää arvoa alempaan hintaan.
- Osakkaan selvittämättömät nostot yhtiön pankkitililtä tai kassasta voidaan katsoa peitellyksi osingoksi, sillä osakeyhtiöstä ei voi tehdä yksityisottoja.
- Epätavanomaiset luontoisedut tai normaalisti verovapaana henkilöstöetuna pidetyt edut pelkästään osakkaalle järjestettynä voivat myös johtaa peitellyn osingon verotukseen.
Peitellyn osingon moninaisten ilmenemismuotojen vuoksi verotus- ja oikeuskäytännöstä on hyvä ottaa selvää sekä varmistaa verotus Verohallinnolta esimerkiksi ennakkoratkaisulla, jos asia on lainkaan tulkinnanvarainen.
3. Yhtiön osakkaan puolesta maksamat yksityismenot ovat peiteltyä osinkoa
Yhtiön omaisuutta voi olla osakkaan käytössä myös muilla tavoin veloituksetta tai käypää arvoa alempaan hintaan. Jos esimerkiksi yhtiön auto on osakkaan yksityiskäytössä (huom. kodin ja varsinaisen työpaikan välinen matka on myös yksityisajoa), eikä osakkaalla ole autoetua tai osakas ei ole korvannut yhtiölle yksityiskäytöstä aiheutuneita kustannuksia, verotus toimitetaan peiteltynä osinkona. Peitellyn osingon määränä pidetään tällaisissa tapauksissa usein autoedun arvoa. Verotarkastuksissa on noussut esille yhtiön maksamina mm. osakkaan oman auton polttoainelaskuja, lomamatkoja, juhla- ja edustuspukukustannuksia, elintarvikkeita omaan kotiin sekä osakkaan omia merkkipäivä kustannuksia.
Vuodelta 2018 löytyy myös tapaus (KHO 2018:113), jossa osakas oli käyttänyt yhtiön arvonlisäverotunnistetta saadakseen ulkomailta hankitun omaisuuden arvonlisäverotta. Vaikka osakas oli käyttänyt hankintaan omia varojaan eikä hankinta ollut yhtiön kirjanpidossa, osakkaan katsottiin saaneen rahanarvoisen etuuden osakasasemansa perusteella ja osakasta verotettiin peitellystä osingosta.
4. Selvittämättömät nostot syyniin
Verotarkastuksissa saattaa käydä ilmi, että yhtiön tuloja puuttuu kirjanpidosta tai että yhtiön käteiskassa on ylisuuri taikka negatiivinen. Näissä tilanteissa voidaan verotuksessa katsoa, että rahavarat ovat osakkaan käytössä. Koska osakeyhtiöstä ei voi tehdä yksityisottoja, osakkaan selvittämättömät nostot yhtiön pankkitililtä tai kassasta voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Mikäli osakas ja yhtiö ovat tehneet velasta sopimuksen, jossa on merkitty korko, laina-aika ja lainan takaisinmaksuaikataulu, verotus toimitetaan osakaslainaa koskevin säännöksin (TVL 53 a §). Ellei lainasta ole asianmukaisia velkakirjoja, verotuksessa voidaan katsoa, että lainaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin ja verotus toimitetaan peitellyn osingon säännöksen perusteella.
5. Tarkkana palkkojen ja luontoisetujen kanssa
Lähtökohtaisesti palkkakirjanpidossa käsitellyt palkat ja palkanluonteiset edut verotetaan palkkana. Mikäli osakkaalle tai tämän omaiselle on maksettu palkkaa perusteetta taikka ylisuurena työtehtäviin nähden tai työsuhde ei ole todellinen, palkka tai osa siitä voidaan käsitellä osakkaan peiteltynä osinkona.
Epätavanomaiset luontoisedut tai normaalisti verovapaana henkilöstöetuna pidetyt edut vain osakkaalle järjestettynä voivat myös johtaa peitellyn osingon verotukseen. Epätavanomaisia etuja ovat esimerkiksi osakkaan käyttöön annetut huviveneet ja vapaa-ajanviettopaikat tai jonkin harrastuksen korvaaminen henkilöstöetuna, vaikka todellisuudessa lajia harrastaa vain osakas.
Tavanomaisista luontoiseduista voi muodostua peiteltyä osinkoa, jos niiden järjestelyihin liittyy poikkeavia piirteitä. Esimerkiksi jos osakas on vuokrannut omistamansa huoneiston yhtiölle, joka vuokraa sen edelleen osakkaan puolisolle työsuhdeasunnoksi, järjestelyn katsotaan tapahtuneen osakkaan intressissä. Yhtiön maksamaa vuokraa ei tällöin hyväksytä vähennyskelpoiseksi menoksi ja osakkaalle maksettu vuokra on osakasaseman perusteella saatu rahanarvoinen etuus. Mikäli luontoisetu on asianmukaisesti käsitelty palkkakirjanpidossa, verotusta ei lähtökohtaisesti toimiteta peiteltynä osinkona. Jos etuutta ei ole käsitelty palkkana, oikeuskäytännön mukaan osakas on tuolloin saanut osakasasemaansa perustuvan etuuden ja verotus toimitetaan peiteltynä osinkona.
6. Varojen jako yhtiöstä riskittä on kaikkien etu
Yhtiö voi jakaa varoja muun ohessa hankkimalla tai lunastamalla osakkaalta omia osakkeitaan taikka alentamalla osakepääomaa. Osakeyhtiölaki määrittää, kuinka varojen jako yhtiöstä toteutetaan yhtiöoikeudellisesti oikein. Mikäli toimenpiteeseen on olemassa liiketaloudellinen syy, kuten sukupolvenvaihdos, tapahtuman verotus peiteltynä osinkona ei ole perusteltua. Olennaista on tässäkin se, että osakkeiden käypä arvo on määritetty oikein Lisäksi on huomattava, että jos yhtiön omistussuhteet tai määräysvalta eivät osakkeiden hankinnan seurauksena tosiasiassa muutu, kyseessä saattaa olla peitelty osinko. Riski tähän tulkintaan, mikäli yhtiö ei ole jakanut avoimesti osinkoa. Peitellyn osingon on katsottu soveltuvan myös tilanteissa, joissa osakepääomaa on korotettu ensin rahastoannilla ja sen jälkeen osakkailta on hankittu osakkeita.
Riski peitellystä osingosta esiintyy myös silloin, kun yritysmuoto muutetaan osakeyhtiöksi ja osakeyhtiötä edeltävässä yritysmuodossa on negatiivinen oma pääoma. Peiteltynä osinkona on pidetty mm. tilanteita, joissa negatiivinen oma pääoma on muodostunut poikkeuksellisen suuresta yksityisotosta ennen yritysmuodon muuttamista, yksityisotot on rahoitettu poikkeuksellisesti tai voittovarat ylittävä yksityisotto on kirjattu yhtymän velaksi osakkaalle. Negatiivisen oman pääoman muodostumisen syyt on tarpeen selvittää ennen yritysmuodon muutosta.
Veroviranomaisen on kuultava verovelvollista, mikäli verotus aiotaan toimittaa peitellyn osingon säännökseen perustuen. Peitelty osinko on kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa henkilöosakkaalle j verotettavaa tuloa yritykselle. Peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneita kustannuksia ei hyväksytä verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Lisäksi veroseuraamuksina ovat veronkorotus ja mahdolliset viivästysseuraamukset.
Peitellyn osingon verotuksen välttämiseksi ja veroseuraamusten selvittämiseksi verovelvollisen on hyvä ottaa selvää verotus- ja oikeuskäytännöstä sekä varmistaa verokohtelu etukäteisesti Verohallinnolta esimerkiksi ennakkoratkaisulla, jos siitä herää yhtään epäilystä. Asiakirjojen ja sopimusten laatimiseen on lisäksi hyvä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa hyödyntää Accountorin kokeneen asiantuntijan apua harmillisten yllätysten välttämiseksi. Jätä meille yhteydenottopyyntö ja keskustellaan tarpeestasi!
Asiantuntijamme
Pysy ajan tasalla talouden ja työelämän muutoksista!
