Mikä ihmeen nettovarallisuus? Näin nettovarallisuus vaikuttaa tuloverotukseen

Yksinkertaistettuna nettovarallisuus tarkoittaa euromäärää, joka saadaan, kun yhtiön varoista vähennetään yhtiön velat. Asia monimutkaistuu eri yhtiömuotojen kohdalla, jolloin varoihin luetaan vain tietyt erät.

Nettovarallisuus on vero-oikeudellinen termi ja poikkeaa tietyiltä yksityiskohdiltaan kirjanpidon käsitteistä. Yleisesti käsite mielletään simppeliksi toimitukseksi, jossa yrityksen varoista vähennetään velat. Laskentaperiaatteet kuitenkin poikkeavat toisistaan osakeyhtiön, toiminimen ja henkilöyhtiön kohdalla.

Nettovarallisuuden määrittäminen on ylipäätään tärkeää siksi, että osakeyhtiössä se on osingonjaon pohjana ja henkilöyhtiössä sen pohjalta määritellään pääomatulojen osuus.

Oleellista on muistaa, että nettovarallisuus koskee aina edellistä vuotta. Vaikka tilikausi päättyisikin missä vaiheessa vuotta tahansa, on tulonjaon välissä aina oltava uudenvuoden ilotulitus. Esimerkiksi vuoden 2022 yritystulo jaetaan siis vuoden 2021 nettovarallisuuden perusteella.

Nettovarallisuuteen luetaan mukaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat, eli käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuus. Käytännössä näitä ovat rakennukset, kiinteistöt, kalusto, koneet, ajoneuvot, tavarat, rahat ja myyntisaamiset.

Mistä yksityisen elinkeinonharjoittajan nettovarallisuus muodostuu ja mihin se vaikuttaa?

Uutena yrittäjänä törmäät nettovarallisuuden käsitteeseen viimeistään siinä vaiheessa, kun toiminimen ensimmäisen tilikauden tulosta aloitetaan jakamaan ansio- ja pääomatulona verotettavaksi. Nettovarallisuuden määrä vaikuttaa siihen, kuinka iso osa liiketoimintasi tuloksesta voidaan verottaa pääomatulona.

Yksinkertaisimmillaan nettovarallisuus tarkoittaa sitä summaa, joka saadaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat. Toiminimen nettovarallisuuden laskemiseen liittyy kuitenkin muutamia huomioitavia seikkoja, jotka käymme alla lyhyesti läpi.

Mitkä asiat kuuluvat toiminimen nettovarallisuuteen ja mitkä eivät?

Yksityisen elinkeinonharjoittajan nettovarallisuuteen lasketaan mukaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat. Käytännössä näitä ovat esimerkiksi kaikki liiketoimintaan kuuluvat rahanarvoiset tavarat, työkoneet, kiinteistöt, kalusto, myyntisaamiset sekä kassavarat.

Mikäli esimerkiksi autosi tai asuntosi on sekä työ- että yksityiskäytössä, lukeutuminen elinkeinotoiminnan varoihin riippuu käytön määrästä. Auto huomioidaan nettovarallisuutta laskiessa vain, jos vuosittaisista ajokilometreistäsi yli puolet on työajoja.

Asunnon kohdalla sama toteutuu, mikäli yli puolet kokonaispinta-alasta on työkäytössä. Mikäli niin sanottu 50 prosentin sääntö ei täyty, autoasi tai asuntoasi ei oteta millään muotoa huomioon nettovarallisuutta laskiessa.

Huomioitavaa on myös se, että toiminimen pankkitilin pääomia ei lasketa mukaan elinkeinotoiminnan varoihin.

Tämä johtuu siitä, että tavallisen pankkitilin kerryttämä vähäinenkin korkotulo verotetaan korkotulon lähdeveroa koskevan lain mukaisesti. Näin ollen pankkitili kuuluu korko- ja lähdeverolain eikä tuloverolain piiriin. Koska nettovarallisuuslaskelmaa käytetään nimenomaan tuloverotuksen pohjana, pankkitilin varoja ei huomioida.

Kun toiminimen elinkeinotoiminnan varat ovat selvillä, niistä vähennetään velat. Yrittäjän yksityistalouteen kuuluvia velkoja ei luonnollisesti huomioida.

Ennen kuin toiminimen tulosta päästään jakamaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiksi, nettovarallisuuteen lisätään vielä 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Muista, että toiminimiyrittäjänä et voi maksaa palkkaa itsellesi tai puolisollesi.
 

Nettovarallisuuden laskukaava pähkinänkuoressa = varat – velat + 30% maksetuista palkoista

 

Toiminimen pääomatulo-osuuden määrittäminen

Nettovarallisuuden on oltava selvillä, jotta toiminimesi elinkeinotoiminnan tulos eli niin sanottu yritystulo voidaan jakaa ansio- ja pääomatulo-osuuksiksi. Elinkeinotoiminnan tulos muodostuu, kun liiketoimintasi tuloista vähennetään menot sekä aikaisempien vuosien mahdolliset tappiot. Jäljelle jääneestä summasta napsaistaan vielä pois 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys, jonka jälkeen tulos on valmis jaettavaksi pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin.

Tuloksesta pääomatulona voidaan verottaa 20 prosentin suuruinen osuus toiminimesi edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Jos toiminimi on uusi, eikä aiempia toimintavuosia ole taustalla, laskennassa käytetään saman vuoden nettovarallisuutta.

Esimerkki: Toiminimen tulos on 25 000 euroa ja nettovarallisuus 5000 euroa. 25 000 eurosta pääomatulona voidaan verottaa 0,2 x 5000€ = 1000 euroa. Loput 24 000 euroa verotetaan yrittäjän ansiotulona.

Voit kuitenkin halutessasi vaatia toiminimen veroilmoituslomakkeessa, että pääomatulona verotettava osuus lasketaan 10 tai 0 prosenttiin. Jälkimmäisessä tapauksessa toiminimesi tulos verotettaisiin kokonaan ansiotulonasi. Tämä voi olla järkevää, jos tienestisi jäävät pieniksi, eikä sinulla ole muita ansiotuloja esimerkiksi palkkatöistä.

Pääomatulovero on alle 30 000 euron summista puhuttaessa kiinteä 30%. Ansiotuloja sen sijaan verotetaan progressiivisesti, eli veroprosentti kasvaa tulojen noustessa. Varsin usein uusille toiminimiyrittäjille on edullisinta vaatia koko tulos verotettavaksi ansiotulona – pääomatulo-osuudesta pääsee hyötymään vasta tulojen ja nettovarallisuuden kasvaessa.

Kokonaisverotuksellisesti edullisin vaihtoehto kannattaa aina varmistaa omalta kirjanpitäjältä. Kirjanpitäjä osaa myös neuvoa, miten yrittäjä voi vaikuttaa toiminimensä nettovarallisuuden määrään tilikauden lopussa.