Osinkojen ja osakaslainojen vuosi-ilmoitukset 2025 – Muista nämä ilmoitusvelvoitteet
Optimoi henkilökohtaiset verosi hyvällä etukäteissuunnittelulla
Mietitkö, kuinka paljon kannattaa nostaa vuoden aikana tuloja palkkana ja osinkona? Palkkaa vai osinkoa -palvelumme auttaa sinua minimoimaan henkilökohtaiset verosi ja arvioimaan veroseuraamukset eri nostovaihtoehtojen osalta.
Palvelu on suunnattu osakkaille, joiden yritys on Accountorin kirjanpitoasiakas. Se sisältää alkukeskustelun, raportin laatimisen keskustelun ja aineiston pohjalta sekä sen läpikäynnin kanssasi. Hinta on 1095 € (sis. alv 25,5 %), ja se kattaa yhden yrityksen, yhden osakkaan ja yhden verovuoden.
Osinkojen vuosi-ilmoitus – Näin hoidat velvoitteet oikein
Jos osakeyhtiösi jakaa osinkoja, niistä on annettava vuosi-ilmoitus. Mikäli sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) nostoja verotetaan osinkoina, ne kuuluvat myös osinkojen vuosi-ilmoituksen piiriin. Sen sijaan luovutuksena verotettavat SVOP-palautukset ilmoitetaan pääomanpalautusten vuosi-ilmoituksessa. Työpanososinkojen osalta tiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin.
Osingot ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle joko OmaVerossa tai paperilomakkeella. Jos osingonsaajia on viisi tai enemmän, ilmoitus on tehtävä sähköisesti. Vuosi-ilmoituksessa raportoidaan sekä osingonjakopäätöksen erittely- että yhteenvetotiedot. Työpanokseen perustuvat osingot, eli työpanososingot, ilmoitetaan erikseen tulorekisteriin.
Vuosi-ilmoitus annetaan osingonsaajan verovuoden aikana nostettavissa olleista osingoista, vaikka osinkoja ei olisi vielä maksettu. Ilmoitus tehdään myös ennakko-osingoista. Verovuonna 2024 nostettavissa olleet osingot on ilmoitettava 31.1.2025 mennessä.
Osingon verovuosi
Osingon verovuosi määräytyy sen mukaan, milloin osingot ovat nostettavissa. Ei sen mukaan, milloin osinko maksetaan. Mikäli yhtiökokouksesi pöytäkirjassa ei ole erikseen mainittu osingon maksupäivää, osingon verovuosi määräytyy yhtiökokouspäivän mukaan.
Esimerkiksi, jos yhtiökokous on pidetty 31.12.2024 ja pöytäkirjan mukaan osinko on nostettavissa 2.1.2025, osinko on henkilöosakkaan veronalaista tuloa verovuonna 2025. Jos tässä pöytäkirjassa ei olekaan mainintaa osinkojen nostopäivästä, osinko on veronalaista tuloa verovuonna 2024, koska osinko katsotaan olleen nostettavissa heti yhtiökokouspäivänä, eli 31.12.2024.
Osingon ennakonpidätys – Mitä osingon maksajan on hyvä tietää?
Kun osingon saajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, osingosta on tehtävä ennakonpidätys. Ennakonpidätys koskee myös SVOP-nostoja, jos pääoman palautus verotetaan osinkona.
Listatun yhtiön osingoista peritään ennakonpidätys 25,5 %. Listaamattoman yhtiön osingoista ennakonpidätys on 7,5 % osinkojen 150 000 euroon asti. Yli 150 000 euron ylittävältä osalta ennakonpidätys on 28 %. Osingon maksajan vastuulla on seurata, ylittääkö osinkojen määrä saajakohtaisen 150 000 euron rajan. Jos osingonsaajalla on osinkotuloja varten muutosverokortti, niin ennakonpidätys tehdään siinä määritetyn prosenttiosuuden mukaan.
Verohallinnon ohjeiden mukaan ennakonpidätys osingoista on tehtävä yleensä silloin, kun osingon saaja voi ottaa osingot käyttöönsä eli ne ovat hänen nostettavissaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ajankohtaa, joka on määritelty yhtiökokouksen päätöksessä osingon maksupäiväksi. Jos maksupäivää ei ole erikseen ilmoitettu, osinko katsotaan nostettavissa olevaksi heti yhtiökokouspäivänä.
Ennakonpidätys tarkoittaa veron perimistä osingonmaksun yhteydessä, ja se on osingon maksajan eli yhtiön vastuulla. Yhtiön tulee ilmoittaa ja maksaa perityt ennakonpidätykset Verohallinnon OmaVero-sivuilla. Lisäksi kaikki toimitetut ennakonpidätykset raportoidaan osinkojen vuosi-ilmoituksessa, joka on yrityksen vuosittainen velvollisuus Verohallinnolle. Tämä raportointi auttaa sinua varmistamaan, että osingonsaajan verotus menee oikein.
Osakaslainojen vuosi-ilmoitus
Jos osakeyhtiösi on antanut henkilöosakkaalleen tai hänen perheenjäsenelleen rahalainoja 1.1.–31.12.2024 välisenä aikana, ja ne ovat maksamatta 31.12.2024, ilmoita nämä lainat Verohallinnolle viimeistään 24.2.2025. Tee ilmoitus Verohallinnolle joko sähköisesti tai paperilomakkeella.
Rahalainasta on tehtävä ilmoitus, jos osakas tai hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä vuoden lopussa. Lainan saajan ei tarvitse itse omistaa osakkeita lainkaan, jos perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuusedellytys täyttyy. Vuoden lopussa maksamatta ollut osakaslaina verotetaan osakkaan pääomatulona. Sama koskee myös ulkomaiselta yhtiöltä saatua osakaslainaa, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät.
Osakaslainan vuosi-ilmoituksessa ilmoitetaan pääomatulona verotetun osakaslainan lyhennykset. Jos osakas lyhentää viiden vuoden kuluessa pääomatulona verotettua osakaslainaa, lyhennykset voidaan vähentää osakkaan verotettavista pääomatuloista. Esimerkiksi, jos verovuonna 2019 osakkaan nostama rahalaina on verotettu pääomatulona, verovuoden 2024 verotuksessa voidaan vielä vähentää tämän lainan lyhennykset.
Meiltä Accountorilta saat asiantuntevaa ja helposti ymmärrettävää laki- ja veroneuvontaa, jonka avulla sekä sinä että yrityksesi voitte välttää epämiellyttävät verotukselliset yllätykset. Jätä yhteydenottopyyntö ja keskustellaan, miten voimme auttaa tilanteessasi!