Arvonlisäveron ABC - Usein kysytyt kysymykset
Yrittäjäksi ryhtyessäsi joudut omaksumaan nopealla tahdilla monia verotukseen liittyviä asioita, joita et ehkä ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi. Yksi esimerkki näistä on arvonlisävero, lyhyesti alv.
Mitä kaikkea yrittäjänä kannattaa huomioida arvonlisäveroasioissa?
Ota alv-asiat haltuun: lue alla oleva yhteenveto ja katso Yrittäjän taloustärppi -video!
Usein kysytyt kysymykset arvonlisäverosta
Arvonlisäveroasioihin on kiinnitettävä huomiota jo yrityksen perustamisvaiheessa – silloin sinulta kysytään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittautumisesta. Kuluttaja maksaa arvonlisäveron osana ostamansa tuotteen tai palvelun hintaa. Tämän jälkeen myyjä huolehtii alv:n tilittämisestä eteenpäin verottajalle.
Alv-rekisteriin, arvonlisäveron maksamiseen ja alv-vähennyksiin liittyvät käytännöt pohdituttavat varsin monia yrittäjiä ja kuuluvatkin yleisimpiin kysyttyihin kysymyksiin.
Tästä blogista löydät pikaoppaan yrittäjän arvonlisäveroasioihin sekä vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin:
- Mikä on arvonlisävero?
- Mikä on vuoden 2024 arvonlisäverokanta?
- Milloin yritys on arvonlisäverovelvollinen?
- Milloin alv-rekisteriin kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti?
- Mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus ja miten se lasketaan?
- Milloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa?
- Mitä tarkoittaa arvonlisäverosta vapautettu toiminta?
- Miten, milloin ja missä arvonlisävero maksetaan?
- Maksuperusteinen vai suoriteperusteinen arvonlisäveron tilitys?
- Miten alv merkitään laskuun?
- Miten alv:n osuus lasketaan verottomasta tai verollisesta hinnasta?
- Onko alv progressiivinen?
- Mikä on arvonlisäveron vähennysoikeus?
- Milloin yritys ei saa vähentää arvonlisäveroa?
- Arvonlisäveron vähennysoikeus yksityiseltä ostettaessa?
- Miten toimia arvonlisäveron maksuvaikeuksien kohdalla?
- Auttaako kirjanpitäjä verotukseen liittyvissä kysymyksissä?
Mikä on arvonlisävero?
Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, joka lisätään tuotteiden ja palveluiden hintaan myyntihetkellä. Se kerätään yrityksiltä, mutta sen maksaa lopulta kuluttaja, ja yritykset tilittävät sen valtiolle. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.
Suomessa alv muuttui 1.9.2024 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä koskee useimpia tavaroita ja palveluita. Asiakkaasi siis maksaa arvonlisäveron osana ostamansa hyödykkeen hintaa, ja sinä yrittäjänä tilität alv:n eteenpäin verottajalle.
Jos olet tehnyt yritystoimintaasi varten hankintoja, joiden hintaan sisältyy alv, voit vähentää tämän osuuden verottajalle tilitettävien omien myyntiesi arvonlisäveroista.
Esimerkki: Perustat toiminimen ja myyt kuukauden aikana palveluitasi asiakkaille 2510 eurolla (2000 € + alv 25,5 %). Tilillesi ilmestyneestä 2510 eurosta 510 euroa on alv:n osuutta, joka kuuluu verottajan pussiin.
Olet kuitenkin ostanut kuukauden aikana yrityksellesi 1255 euroa (1000 € + alv 25,5 %) maksavan työkoneen. Voit vähentää työkoneen sisältämän 255 euron arvonlisäveron myyntiesi sisältämistä arvonlisäveroista.
Tässä tapauksessa maksettavaa alv:a kertyy kuukaudelta 510 – 255 = 255 euroa.
Jotta yrityksesi voi lisätä ja vähentää arvonlisäveroja, sen tulee kuuluta alv-rekisteriin ja kyseessä on oltava arvonlisäverovelvollinen toiminta – voit lukea lisää arvonlisäverovelvollisesta toiminnasta alempaa.
Arvonlisäverokannat 2024
Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on nyt 25,5 %, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita.
Tiettyjen tuotteiden, kuten elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisävero on 14 %. Kirjojen, lääkkeiden ja kuljetuspalveluiden arvonlisävero on 10 %. Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat arvonlisäverovapaita.
Arvonlisäverokanta muuttui 1.9.2024 25,5 prosenttiin – kerromme tässä artikkelissa lisää alv-muutoksista.
Milloin yritys on alv-velvollinen?
Yrityksesi on liityttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eli alv-rekisteriin, mikäli sen liikevaihto 12 kuukaudelta ylittää 20 000 euroa. Liikevaihto tarkoittaa myyntitulojesi yhteenlaskettua summaa ilman arvonlisäveron osuutta. Vuonna 2025 vähäisen toiminnan raja-arvo nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon.
Alv-rekisteriin liitytään joko yrityksen perustamisen yhteydessä tai myöhemmin muutosilmoituksella.
Mikäli yrityksesi tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintaa Suomen ulkopuolella, muista tarkistaa myös kohdemaan viranomaisen mahdolliset velvoitteet ennen toimien käynnistämistä. Tässä artikkelissa käsittelemme Suomen arvonlisäveroon liittyviä velvoitteita. Huomioithan, että tämä artikkeli ei ota kantaa muiden maiden alv-velvoitteisiin. Lisätietoa löydät esimerkiksi Verohallinnon sivuilta.
Esimerkki: Laskutat toiminimelläsi ensimmäisen tilikauden aikana 15 000 euroa + alv 25,5 % = 18 8250 euroa. Tästä summasta liikevaihtoasi on 15 000 euroa, ja loput 3 825 on arvonlisäveron osuutta.
Huomioi, että ensimmäisen tilikauden liikevaihto muunnetaan!
Esimerkki: Teit kahdeksan kuukauden mittaisen tilikauden aikana liikevaihtoa 12 000 euroa. Liikevaihto on 12 kuukaudelle muunnettuna 18 000 euroa – ja näin ollen yrityksesi on alv-velvollinen.
Mikäli liiketoiminta on pientä ja sivutoimista, 15 000 euron alv-raja ei välttämättä täyty. Kun et kuulu alv-rekisteriin, myyt tietysti tuotteesi tai palvelusi ilman arvonlisäveron osuutta.
Jos kauppa kuitenkin käy odotettua paremmin ja liikevaihto ylittää 15 000 euroa, joudut vielä vuonna 2024 maksamaan arvonlisäverot takautuvasti kaikesta myynnistäsi. Vuoden 2025 alusta arvonlisäveroja ei enää tarvitse maksaa takautuvasti.
Liikevaihdon jäädessä alle 15 000 euron saat haettua verottajalle maksamasi alvit takaisin täysimääräisesti arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta – siitä kerromme tarkemmin hieman alempana tässä blogissa.
Yllä olevat velvollisuudet pätevät vuonna 2024 – vuoden 2025 alussa tilanne kuitenkin muuttuu.
Milloin alv-rekisteriin kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti?
Aina alv-rekisteriin liittyminen ei ole pakollista. Jos olet esimerkiksi ryhtymässä sivutoimiseksi yrittäjäksi, liikevaihtosi ei välttämättä ylitä 15 000 euron vuosittaista rajaa.
Alv-vähennysten vuoksi alv-rekisteriin liittymisestä on kuitenkin hyötyä myös sivutoimisille tai pientä liiketoimintaa harjoittaville yrittäjille – etenkin, jos teet liiketoimintaasi varten alkuvaiheessa paljon arvonlisäverollisia hankintoja.
Kun kuulut alv-rekisteriin, voit vähentää ostojesi sisältämät alvit myyntiesi alveista. Mikäli ostojesi sisältämän arvonlisäveron määrä on suurempi kuin myyntien sisältämä, Verohallinto maksaa erotuksen hyvityksenä tilillesi arvonlisäveron palautuksina.
Huomioi myös, että erilaiset liiketoiminnat voivat velvoittaa yritystä rekisteröitymään alv-velvolliseksi. Alv-velvollisuus voi syntyä, mikäli ostat kansainvälisesti tuotteita tai palveluita (käännetty verovelvollisuus), mutta yrityksesi toiminta on näiden hankintojen osalta arvonlisäverotonta.
Mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus ja miten se lasketaan?
Arvonlisäveron alarajahuojennus on pienyrittäjille suunnattu veroetu. Veroetu poistuu kokonaan vuonna 2025, joten vuosi 2024 on viimeinen vuosi, jolloin voit hakea alarajahuojennusta.
Mikäli yrityksesi kuuluu alv-rekisteriin, mutta sen liikevaihto jää tilikauden aikana alle 15 000 euroon, saat haettua verottajalta takaisin kaikki maksamasi arvonlisäverot.
Niin kutsuttu osittainen huojennus koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on 15 000–30 000 euroa. Osittaisen huojennuksen ansiosta saat palautuksina takaisin osan maksetusta arvonlisäverosta seuraavan laskukaavan mukaisesti:
Huojennusta voit luonnollisesti saada vain silloin, kun myynteihisi kuuluva arvonlisävero on suurempi kuin ostoihin sisältyvä alv. Jos tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, on liikevaihto muistettava muuntaa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.
Tilikauden aikana arvonlisäverot maksetaan normaalisti ja alarajahuojennustietojen ilmoittamisen ajankohta riippuu verokauden pituudesta:
- Mikäli verokautesi on kuukausi, ilmoita tiedot tilikauden viimeisen kuukauden alv-ilmoituksella
- Jos verokauden pituus on neljännesvuosi, tiedot annetaan kalenterivuoden viimeisen neljänneksen ilmoituksella
- Vuosimenettelyssä olevat antavat alv-ilmoituksen kalenterivuodelta, eli viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä
Arvonlisäveron alarajahuojennus ei tule tilille automaattisesti, vaan se pitää muistaa itse hakea OmaVerossa – ellei sinulla sitten ole kirjanpitäjää, joka voi hoitaa asian puolestasi.
Kirjanpitäjä tietää automaattisesti myös sen, mitkä verot ja myynnit otetaan huomioon alv:n alarajahuojennusta laskettaessa ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle.
Milloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa?
Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, mikäli
- yritystoimintasi on sivutoimista ja liikevaihto 12 kuukauden ajalta on alle 15 000 €, etkä ole hakeutunut alv-rekisteriin tai
- yritystoimintasi on arvonlisäverosta vapautettua toimintaa.
Alv:n ulkopuolisista liiketoiminnan alueista, eli vapautetusta toiminnasta, kerromme lisää alla.
Mitä tarkoittaa arvonlisäverosta vapautettu toiminta?
Lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden myynti on arvonlisäverotuksen alaista toimintaa, mutta joitakin poikkeuksia on olemassa. Jotkut liiketoiminnot jäävät kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Mikäli yritys myy pelkästään niitä, se ei voi myöskään liittyä alv-rekisteriin.
Tavanomaisimpia alv:n ulkopuolisia liiketoiminnan osa-alueita ovat muun muassa:
- terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut,
- vakuutus- ja rahoituspalvelut,
- osakehuoneistojen, kiinteistöjen ja muiden osakkeiden myynti,
- yleissivistävät ja ammatilliset koulutuspalvelut sekä
- esiintymispalkkiot.
Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävät toiminnot erityispiirteineen on lueteltu yksityiskohtaisesti arvonlisäverolaissa.
Miten, milloin ja missä arvonlisävero maksetaan?
Arvonlisävero on niin sanottu oma-aloitteinen vero. Näin ollen ilmoitat ja maksat alv:n Verohallinnon OmaVero-palvelussa ilman erillistä verottajalta saapuvaa laskua.
Jos sinulla on kirjanpitäjä, hän käytännössä tilitoimisto hoitaa yleensä ilmoittamisen. Maksun osalta voi olla vaihtelevaa työnjakoa tilitoimiston ja yrittäjän välillä.
Yleensä arvonlisäverot maksetaan kuukausittain. Eräpäivä on tällöin kunkin kuukauden 12. päivä tai sitä seuraava arkipäivä, mikäli 12. päivä on lauantai tai pyhäpäivä.
Alvit ilmoitetaan ja tilitetään viimeistään verokautta toiseksi seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Esimerkiksi marraskuun alvit on siis ilmoitettava 12. tammikuuta mennessä.
Voit kuitenkin halutessasi hakeutua pidemmän verokauden piiriin, mikäli alla olevat ehdot pienestä liikevaihdosta toteutuvat
- Alle 30 000 euron vuosittaista liikevaihtoa tekevät yrittäjät voivat ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot vain kerran vuodessa.
- Alle 100 000 euron liikevaihdolla alvit voi ilmoittaa neljännesvuosittain.
Yritykselle sopivin arvonlisäverokausi tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Verokauden pidentäminen voi joissain tapauksissa tuoda yritykselle kassanhallinnallisia etuja. Pidempi verokausi mahdollistaa sen, että yritys saa pitää myynneistä kertyneen arvonlisäveron itsellään pidemmän aikaa, jolloin rahoitusmielessä kassassa on väliaikaisesti enemmän rahaa. Toisaalta pidemmän verokauden myötä ostojen arvonlisäveron vähentäminen ja mahdolliset arvonlisäveron palautukset kestävät pidempään. Pidempi ilmoitusjakso edellyttää tietynlaista suunnitelmallisuutta kassan hallinnassa, jotta alv:n maksuhetkellä tähän on varattu rahaa.
Verokauden muutosta voi hakea OmaVeron kautta. Muutoksen jälkeen Verohallinto lähettää ilmoituksen verokaudesta ja tiedon, mistä alkaen uusi verokausi on voimassa. Pidempi verokausi tulee voimaan hakemusta seuraavan vuoden alusta. Siihen asti toimitaan voimassa olevan verokauden mukaisesti. Mikäli pidennetyn verokauden liikevaihtoraja ylittyy, siitä pitää ilmoittaa Verohallinnolle viipymättä.
Jos verokautta muutetaan lyhyemmäksi, lyhyempi verokausi tulee voimaan hakemusta seuraavan lyhyemmän verokauden alusta. Huomaathan, että muutosta edeltäviltä vanhan verokauden kuukausilta pitää antaa ilmoitus ja maksaa verot jo ennen vanhan verokauden mukaista määräpäivää.
Jälkikäteen tehtynä muutosta voi kuitenkin hakea vasta siinä vaiheessa, kun liiketoiminnan aloittamisesta tai edeltävästä muutoksesta on kulunut vähintään vuosi.
Maksuperusteinen vai suoriteperusteinen arvonlisäveron tilitys?
Suoriteperusteinen arvonlisäveron tilitys on yleisin tapa tilittää arvonlisäverot. Suoriteperusteisessa arvonlisäveron tilityksessä myyntien ja ostojen arvonlisäverot käsitellään sen mukaisesti, kun hyödyke tai palvelu on toimitettu asiakkaalle. Vastaavasti ostojen osalta vähennysoikeus suoriteperusteisessa arvonlisäverotuksessa tulee sen perusteella, kun tavara tai palvelu saadaan – ei sen mukaan, kun lasku maksetaan.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys tarkoittaa sitä, että arvonlisävero tilitetään sen mukaan, milloin raha liikkuu. Myynnistä tilitetään arvonlisävero siis sen mukaan, kun asiakas maksaa ja vastaavasti ostojen arvonlisävero vähennetään sen mukaan, kun hankinnat maksetaan. Jos laskutusmyyntiin valitsee maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, sitä pitää soveltaa johdonmukaisesti myös ostolaskuihin.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys on mahdollinen yrityksille, joiden liikevaihto on alle 500 000 €. Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys hyödyttää esimerkiksi yritystä, jonka myyntilaskujen maksuajat ovat pitkät. Silloin myyneistä tilitetään arvonlisävero vasta, kun maksu myynnistä saadaan. Myös palvelualan yritykset, esimerkiksi pienet konsulttitoimistot, joilla on vähän ostoja voivat hyötyä maksuperusteisesta tilityksestä.
Maksuperuste on Suomen sisäistä lainsäädäntöä, eikä siten sovellu ulkomaankauppaan.
Miten alv merkitään laskuun?
Kun teet asiakkaallesi laskun, siitä tulee muiden pakollisten tai kevennettyjen laskumerkintöjen ohessa aina ilmetä:
- minkä alv-verokannan tuotteita tai palveluita olet myymässä, ja
- mikä on veroton hinta ja arvonlisäveron osuus kokonaishinnasta.
Yksityishenkilöille myytäessä ja markkinoitaessa arvonlisävero sisällytetään kuluttajalle ilmoitettavaan hintaan.
Yritysten välisessä kaupankäynnissä sovelletaan myös arvonlisäveroa, mutta toisin kuin kuluttajakaupassa, yritykset voivat vähentää omien ostojensa sisältämän arvonlisäveron verotuksessaan. Tämän vuoksi hinnat esitetään yrityskaupassa yleensä ilman arvonlisäveron osuutta.
Ostajayritys voi vähentää verottoman hinnan päälle tulevan arvonlisäveron verotuksessaan. Eli alv ei jää ostajan kuluksi – toisin kuin kuluttaja-asiakkaalla. Myös tuotteita tai palveluita toisille yrityksille myydessä sovelletaan arvonlisäveroa. Arvonlisäveron tulee kuitenkin olla eriteltynä alv-velvollisen laskussa.
Taloushallinnon ohjelmisto lisää arvonlisäveron yleensä laskuun automaattisesti.
Miten alv:n osuus lasketaan verottomasta tai verollisesta hinnasta?
Arvonlisäveron laskukaavat
Kirjanpito-ohjelmat ja -sovellukset ilmoittavat arvonlisäveron osuuden antamiesi hintatietojen ja verokantojen perusteella sinulle suoraan.
Alla kuitenkin muistinvirkistykseksi laskukaavat, joissa on käytetty esimerkkinä 25,5 prosentin arvonlisäverokantaa.
Arvonlisäveron määrän laskeminen verottomasta hinnasta
- Veroton hinta 1000 € x 0,255 = hintaan lisättävän alv:n määrä 255 €
Verollisen hinnan laskeminen verottomasta hinnasta
- Veroton hinta 1000 € x 1,255 = verollinen hinta 1255 €
Arvonlisäveron määrän laskeminen verollisesta hinnasta
- Verollinen hinta 1000 € x 25,5 / 125,5 = hintaan sisältyvän alv:n määrä 203,19 €
Verottoman hinnan laskeminen verollisesta hinnasta
- Verollinen hinta 1000 € / 1,255 = veroton hinta 796,81 €
Onko alv progressiivinen?
Arvonlisävero ei ole progressiivinen.
Arvonlisäveroprosentti on yleisesti 25,5 %. Tietyillä tuotteilla on alennettu arvonlisävero – näistä kerroimme tämän tekstin ensimmäisessä kappaleessa.
Mikä on arvonlisäveron vähennysoikeus?
Yrityksen omiin ostoihin sisältynyt arvonlisävero voidaan vähentää verotuksessa, mikäli ostettuja tuotteita ja palveluita käytetään yrityksen arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa. Voit siis vähentää verotuksessa alv:n, joka sisältyy toiselta arvonlisäverovelvolliselta ostamasi tuotteen tai palvelun hintaan.
Kun ostoihin sisältyneet alv:it vähennetään myyntiesi sisältämistä alveista, maksat verottajalle kuukausittain vain näiden välisen erotuksen. Näin estetään verojen kertaantumista.
Vähennys on mahdollinen vain, jos olet hankkinut tuotteen tai palvelun arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Vähennyksen edellytyksenä on myös, että ostosta löytyy tosite – eli kuitti, lasku tai sopimus.
Osakeyhtiön verovähennyskelpoisista menoista kerromme lisää täällä.
Milloin yritys ei saa vähentää arvonlisäveroa?
Aina vähennyksiä ostoista ei voida tehdä, sillä ostettujen tuotteiden ja palveluiden tulee olla käytössä yrityksen arvonlisäverovelvolliseen toimintaan.
Jos yrityksesi siis toimii vapautetun toiminnan alalla tai liiketoiminta on pienimuotoista, eikä yrityksesi näin ollen ole verovelvollinen, myöskään ostojen verot eivät ole vähennyskelpoisia. Tuotteita ja palveluita ei myöskään voida vähentää, jos niitä käytetään henkilökunnan tai yrittäjän yksityiskäyttöön tai kyse on edustuskuluista. Vähennysoikeuden ehtona on myös, ettei sitä muuten rajoiteta arvonlisäverolaissa.
Mikäli hankittua tuotetta tai palvelua käytetään myös muuhun kuin alv:n alaiseen toimintaan, vain arvonlisäverollista käyttöä vastaava osuus voidaan vähentää verotuksessa.
Arvonlisäveron vähennysoikeus yksityiseltä ostettaessa
Yleensä yksityiseltä henkilöltä ostettaessa tuotteen tai palvelun hinta ei sisällä arvonlisäveroa, eikä näin ollen arvonlisäverovähennyskelpoinen.
Yrityksen ostot myös yksityiseltä ovat vähennyskelpoisia, mikäli ne täyttävät yllä mainitut ehdot arvonlisäverojen vähennyksille.
Yksityisen myyjän, mukaan lukien yksityishenkilön, tulee kyetä toimittamaan yritykselle tosite tehdystä kaupasta, jotta verovähennystä voidaan hakea. Myös ilman y-tunnusta toimiva yksityishenkilö voi kirjoittaa tositteen yritykselle. Tositteesta tulee tällöin löytyä pakolliset tositemerkinnät: myyjän ja ostajan tiedot, tieto siitä mitä kauppa koskee, mikä on myyntihinta ja kaupan päivämäärä.
Miten toimia arvonlisäveron maksuvaikeuksien kohdalla?
Jos yritys ei pysty maksamaan arvonlisäveroa määrätyssä ajassa, voi arvonlisäveron maksulle saada lisäaikaa hakemalla maksujärjestelyä. Maksujärjestelyyn kuuluvaa veroa ei laiteta ulosottoon, jos yritys noudattaa maksujärjestelyssä sovittuja ehtoja. Voimassa olevan maksujärjestelyn aikana yritystä ei myöskään tämän takia poisteta ennakkoperintärekisteristä, eikä maksujärjestelyyn sisältyvää verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla.
Maksujärjestelyä pitää hakea omatoimisesti ja sen hakeminen on mahdollista, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- Maksuvaikeudet ovat tilapäisiä
- Mahdollisten aiempien maksujärjestelyiden verot on maksettu
- Veroja ei ole ulosotossa
- Veroilmoitukset sekä tulorekisteriin annettavat ilmoitukset on annettu
Verohallinto voi kuitenkin hylätä maksujärjestelypyynnön, jos yrityksellä on ollut useita perättäisiä maksujärjestelyjä.
Aina maksujärjestelyn hakeminen ei ole välttämätöntä. Vero voidaan maksaa vielä siinä vaiheessa, kun siitä tulee maksukehotus. On syytä huomata, että Verohallinto ei lähetä erillistä maksukehotusta, vaan se on osa yhteenvetoa verojen maksutilanteesta. Myöhässä olevasta verosta lähetetään 1–3 maksukehotusta tilanteesta riippuen, ennen kuin vero menee ulosottoon. Jos verot ovat menossa ulosottoon, siitä on ilmoitus maksukehotuksessa.
Kirjanpitäjäsi auttaa verotukseen liittyvissä kysymyksissä
Vaikka arvonlisäverotuksen olennaisimmat perusasiat on helppo omaksua, yrittäjän arjessa törmäät hyvin nopeasti myös alv:n liittyviin poikkeuskäytäntöihin ja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Saatat pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja:
- Mitä ovatkaan edustusmenot, jotka ovat arvonlisäverotuksessa kokonaan vähennyskelvottomia?
- Miten alv-asiat hoituvat ulkomaankaupassa?
- Mitä asioita ei lasketa mukaan liikevaihtoon alv:n alarajahuojennusta haettaessa?
- Mitä tarkoittaa käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla?
Näissä ja kymmenissä muissa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa kirjanpitäjäsi.
Yrittäjänä käytössäsi on vain rajallinen määrä tunteja – pääsääntöisesti ne on järkevämpää käyttää omaan ydintyöhön kuin arvonlisäverolain ja Verohallinnon syventävien ohjeiden tankkaamiseen.
