Vuosiloman kertyminen - Katso vastaukset yleisimpiin kysymyksiin
Lomanmääräytymisvuosi, vuosilomapalkka, vuosilomalaki... mitä työnantajan tulee huomioida muun muassa näissä asioissa?
Vuosiloman kertyminen mietityttää monia työntekijöitä ja työnantajia. Asiantuntijamme vastaavat alla yleisimpiin vuosilomaan liittyviin kysymyksiin. Oivalluttavia lukuhetkiä!
Löydät blogista vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Mistä asioista vuosiloman kertyminen riippuu?
Käsittelemme tässä tekstissä vuosilomaa ja siihen liittyviä asioita vuosilomalain pohjalta. Työehtosopimuksissa on usein lisäyksiä tai tarkentavia tai poikkeavia kohtia liittyen vuosilomaan, vuosilomapalkkaan ja muihin työehtosopimuksella sovittaviin asioihin. Kannattaa siis aina lukea myös alasi työehtosopimus ja tarkistaa mahdolliset yrityskohtaiset linjaukset.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. ja sen ajalta kertyy vuosilomaa.
Kun lomanmääräytymisvuosi päättyy ja työsuhde on kestänyt vähintään vuoden (työsuhde on alkanut 1.4. tai ensimmäisenä mahdollisena työpäivänä edellisen lomanmääräytymisvuoden päätyttyä), vuosilomaa kertyy 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan prosenttiperusteinen lomakorvaus. Lomanmääräytymissääntö määräytyy työsopimuksen mukaan, eikä sääntö muutu esimerkiksi toteutuneen työajan mukaan.
Työssäolon veroista aikaa on mm. erityisraskausvapaa, tilapäinen hoitovapaa (lapsen sairaus), pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo, omaishoitovapaa, raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaa (160 päivää) sekä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän vanhempainvapaa (160 päivää), sairausaika ja lääkinnällinen kuntoutus (75 työpäivää), viranomaisen määräämä karanteeni, opintovapaa (30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa), työn edellyttämä koulutus (30 työpäivää), kokoaikainen lomautus (30 työpäivää), osa-aikainen lomautus (6 kk), reservin harjoitukset ja luottamustehtävät. 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevilla työssäolon veroista aikaa lasketaan pidemmältä ajalta raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta, sairauden ja kuntoutuksen ajalta sekä opintovapaan ja lomautuksen ajalta.
Jos työntekijälle kertyy lomaoikeutta alle 24 päivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen, hänellä on oikeus lisävapaapäiviin. Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa, mutta niihin sovelletaan vuosiloman antamista koskevia sääntöjä. Lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Korvauksen maksamiseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä
Millainen on vuosilomapalkka?
Yleissäännös lomapalkasta on, että työntekijällä on oikeus saada loman ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkaa saava työntekijä on oikeutettu saamaan saman palkan myös vuosiloman ajalta. Mikäli viikko- tai kuukausipalkan lisäksi maksetaan muuta palkkaa (esim. provisioita), tämän palkan osuus vuosilomapalkkaan lasketaan keskipäiväpalkan perusteella. Jos viikko- tai kuukausipalkkaa saava työntekijä on 35 tunnin säännön lomankertymisen piirissä, ja sopimuksen mukaan hänen työaikansa on niin vähäinen, että vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomankertymiskuukausia, hänen lomapalkkansa lasketaan prosenttiperusteisesti.
Lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti myös silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.
Muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa saavan, sopimuksen mukaan vähintään 14 päivää kuukaudessa töitä tekevän työntekijän vuosilomapalkka lasketaan keskipäiväpalkan perusteella. Keskipäiväpalkka saadaan laskemalla lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen palkkojen yhteissumma ja jakamalla lomanmääräytymisvuoden työpäivillä. Näin saatu keskipäiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella.
Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista palkoista, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, vuosilomapalkka on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Tietyistä poissaoloista tulee lisäksi laskea laskennallista poissaoloajan palkkaa, joka lasketaan mukaan vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan. Lue laskennallisista poissaoloajan palkoista vuosilomalain 3 luvun 12 §:n toisesta momentista.
Vuosilomalaki ei tunne lomarahaa. Lomaraha on työehtosopimuksilla sovittu korvaus. Kannattaa aina lukea myös alasi työehtosopimus ja tarkistaa mahdolliset yrityskohtaiset linjaukset.
Vuosilomalaki ei myöskään tunne lomarahan vaihtamista vapaaksi, mutta siitä voidaan myöskin sopia työnantajan ja työntekijän välillä.
Milloin vuosiloman voi pitää?
Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä vuosilomalain 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
- 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa
- vuosiloma voidaan sopia pidettäväksi 1.1. lomakauden kalenterivuotena ja seuraavan vuoden 1.5. välisenä aikana
- 12 arkipäivää ylittävän loman osa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (eli 30.9. mennessä seuraavana vuonna).
Vuosilomasta 24 arkipäivää eli kesäloma on sijoitettava lomakaudelle 2.5.-30.9. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä (seuraavan vuoden 1.5. mennessä). Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.
Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Vaikka työnantaja viime kädessä määrää loman ajankohdan, työnantajan on kuitenkin annettava työntekijöille mahdollisuus ehdottaa loman ajankohtaa. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden toiveet ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Hyvä käytäntö on aloittaa lomien suunnittelut hyvissä ajoin ennen lomakautta.
Työnantajan määrätessä loman ajankohdan siitä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitettuja lomia.
Miten vuosiloma ja muut poissaolot sopivat yhteen?
Vuosiloma voidaan antaa myös lomautuksen aikana, mutta jo sovittua lomaa ei saa siirtää lomautuksen takia. Lomautuksen ja vuosiloman ollessa samaan aikaan, työntekijälle maksetaan vuosilomapalkkaa ja uutta vuosilomaa kertyy normaalisti.
Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Jos näistä syistä johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaa siltä osin, kun työkyvyttömyysaikaa on yli 6 päivää. Nämä omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan: jos työntekijällä on lomaoikeutta 24 päivää, omavastuupäiviä ei mene.
Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden takia ei siis ole automaattinen, vaan työntekijän tulee itse pyytää siirtoa. Jos työntekijä ei pyydä siirtoa, vuosiloma ja työkyvyttömyys ovat samanaikaisia.
Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana (30.9. mennessä seuraavaa vuotta), viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä (31.12. mennessä seuraavaa vuotta). Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole näillä tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Voiko vuosilomaa säästää?
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.
Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.
Asiantuntijamme
Tutustu palveluihimme
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä aiheet
Pysy ajan tasalla talouden ja työelämän muutoksista!
