Työsopimus - Työnantajan muistilista

Työnantaja, huomioi nämä työsopimuksessa

Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus on kahdenkeskinen sitoumus, jossa määritellään keskeiset työsuhteen ehdot. Työsopimuksessa sovittavat ehdot kannattaa sopia mahdollisimman väljiksi ennakoiden jo mahdollisia tulevia työsuhteen ehtojen muutoksia. Työsopimukseen kirjattavat ehdot tulee aina harkita huolella ja tapauskohtaisesti.

Listasimme alle asioita, jotka tulee huomioida työsuhteen ehtoina työlainsäädäntöön perustuen. Työlainsäädännön lisäksi kulloinkin sovellettava työehtosopimus voi sisältää toisin sopimisen mahdollisuuden.

Tutustu työsuhdejuridisiin palveluihimme

Työsopimuksen tarkistuslista

1. Työsopimuksen muoto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen tekeminen kirjallisesti on sekä työnantajan että työntekijän etujen mukaista. Tällöin voidaan luotettavasti tarkistaa, mitä on sovittu. Myös kesätöitä ja muita lyhyitä työsuhteita koskevat työsopimukset on hyvä tehdä kirjallisesti.

2. Työsuhteen kesto

Työsopimusta tehdessä sovitaan työsuhteen alkamisajankohta, voimassaolo eli onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä (esim. sijaistus, projekti tai työntekijän oma pyyntö). Määräaikaisessa työsopimuksessa sovitaan perustellun syyn lisäksi päättymisaika tai arvioitu päättymisaika.

Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa, jos siitä on nimenomaisesti näin työsopimuksessa sovittu.

3. Työntekopaikka

Työsopimuksessa on hyvä olla mainittuna työntekopaikka. Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, on hyvä sisällyttää selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa. Jos työtä tehdään etänä, on etätyöskentelyn ehdoista ja edellytyksistä syytä sopia erikseen.

4. Koeaika

Koeaika on voimassa vain, jos siitä on sovittu. Työsopimuslain mukaan koeaika on enintään 6 kuukautta tai puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.

5. Pääasialliset työtehtävät työsuhteen alkaessa

Pääasialliset työtehtävät kannattaa kuvailla sopimuksessa väljästi ja varata mahdollisuus sille, että työnantaja voi osoittaa henkilölle myös muita työtehtäviä.

6. Työsuhteeseen kulloinkin sovellettava työehtosopimus

Vaikka työnantaja ei kuuluisi liittoon, on työsuhteessa noudatettava työsuhteen vähimmäisehtoina omalle toimialalle vahvistettua ja kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta. Täältä löydät yleissitovat työehtosopimukset: Työehtosopimukset - Finlex

7. Palkan ja muun vastikkeen määrä ja määräytymisen perusteet, mahdolliset luontoisetuudet, bonukset yms.

Periaatteessa palkan määrä on neuvottelukysymys, johon vaikuttaa mm. sovellettava TES ja yrityksessä käytössä oleva palkkamalli tms. Sovellettavan TES:n palkkamääräyksiä ei voi alittaa.

Mikäli työsuhteeseen sovelletaan lisäksi bonus- tai muita yrityskohtaisia palkkiomalleja, tulee ehdoista sopiessa huomioida, onko se osa ns. normaalia palkkaa vai kuuluuko se vuosittain työnantajan yksipuolisesti määrittelemään palkkiomalliin.

Palkanmaksukausi ja palkan maksupäivä on myös sovittava.

8. Matka-aika ja korvaukset

Mikäli työtehtävät edellyttävät matkustamista, tulee sopia matkakustannusten korvaamisen periaatteista kuin myös matka-ajan työaikakäytännöistä.

9. Työsuhteessa noudatettava työaika

Sopimuksessa tulee mainita työsuhteessa noudatettavasta säännöllisestä työajasta ja millaista työaikajärjestelyä sovelletaan; esim. liukuvan työajan ehdot. Työaika voi olla joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Sovitaan myös mahdollisesta sunnuntaityöstä tai lisätöiden tekemisestä. Työsopimuksen teon yhteydessä ei voida antaa yleisesti ylityösuostumusta. Myös ns. vaihtelevan työajan sopimukset ovat mahdollisia.

10. Irtisanomisaika ja sen määräytymisen perusteet

Irtisanomisaika määräytyy joko työsopimuslain tai TES:n mukaan. Työsopimuslain tai TES:n sallimissa puitteissa irtisanomisajasta voidaan myös sopia. Irtisanomisehdon yhteydessä kannattaa sopia, että loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, muuten loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä.

11. Salassapito

Työsopimuslain mukainen liikasalaisuuden ilmaisu- ja hyödyntämiskielto on voimassa vain työsuhteen ajan. On syytä sopia, että se sitoo työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Lisäksi kannattaa määritellä, mikä tieto on salassa pidettävää. Ehtoa voidaan tehostaa sopimussakolla.

12. Kilpailukielto

Työntekijä ei saa harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana, mutta lain perusteella työsuhteen päättymisen jälkeen toiminnalle ei ole mitään rajoituksia.

Työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta kilpailukiellosta (max 12 kk) voidaan sopia vain perustelluista syistä. Kannattaa huomioida, että työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvat kilpailukiellot ovat korvauksen piirissä. Kilpailukieltosopimus tai -ehto voidaan irtisanoa noudattaen irtisanomisaikaa, jonka on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Esim. kuuden kuukauden rajoitusajan sopimuksessa irtisanomisaika on siten kaksi kuukautta.

13. Immateriaalioikeudet, henkilötietojen käsittely ja sähköposti

Keksinnöt ja tietokoneohjelmistoihin liittyvät oikeudet siirtyvät yleensä jo suoraan lain nojalla työnantajalle. Asiasta on silti syytä sopia siten, että työsuhteen aikana syntyneet ko. oikeudet siirtyvät korvauksetta ilman erillistä sopimista työnantajalle.

Lain mukaan on sovittava siitä, miten ja missä yhteyksissä työnantaja saa käsitellä työntekijän sähköpostiosoitteeseen tulevia viestejä työsuhteen päätyttyä tai esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on pidempään poissa.