Lakimuutokset 2024 - Näin ne vaikuttavat yritykseesi
1. Yritykset
Uusi laki suurten konsernien vähimmäisverosta 2024
Eduskunta hyväksyi 11. joulukuuta hallituksen esityksen suurten konsernien vähimmäisveroa koskevaksi lainsäädännöksi. Uudella lailla saatetaan voimaan EU:n minimiverodirektiivin säännöt Suomessa. Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun tasavallan presidentti on sen vahvistanut.
Direktiivin taustalla on talousjärjestö OECD:ssä toteutettu kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut torjua tuloveropohjan murenemiseen ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä asettaa tietyt rajat valtioiden väliselle liialliselle verokilpailulle. Direktiivi pohjautuu OECD-hankkeen noin 140 maan yhteistyöhön ja sen tuottamiin minimiverotusta koskeviin mallisääntöihin, joiden tavoitteena on varmistaa suurten konsernien vähintään 15 %:n verotaso globaalisti riippumatta toimintojen sijainnista.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa lasketaan 2024
Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta siten, että bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero laskee keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero laskee keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Veronalennus toteutetaan kohdistamalla alennus valmisteveron hiilidioksidikomponenttiin.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Ajoneuvoveron perusveroa alennetaan 2024
Henkilö- ja pakettiautoilta vuosittain kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa alennetaan 50 miljoonalla eurolla. Veronalennus kohdistuu vanhempiin keski- ja suuripäästöisiin autoihin. Veronalennuksen kohteena olevien autojen vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 euroa. Suurimmillaan veronalennus on 52 euroa vuodessa. Pääsääntöisesti vuoden 2017 jälkeen ensirekisteröityjen autojen verotus ei muutu.
Perusveroa kannetaan uusien veroperusteiden mukaan 1.1.2025 lähtien. Koska ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta, uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetetään kuitenkin jo tammikuusta 2024 alkaen.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Hankintatuki laajenee vetykäyttöisiin paketti- ja kuorma-autoihin
Paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki on haettavissa 31.12.2024 asti. Jatkossa tukea voi hakea myös vetykäyttöisille paketti- ja kuorma-autoille.
Jatkossa osa kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tuista voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena nk. de minimis -asetuksen perusteella. Kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea ei voida kuitenkaan myöntää yrityksille maanteiden tavarakuljetuksiin.
Tämä johtuu vuoden 2023 loppuun voimassa olevan de minimis -asetuksen rajauksista. Kansallista hankinta- ja muuntotukiohjelmaa on tarkoitus arvioida uudelleen, kun uusi de minimis -asetus on julkaistu.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia LVM:n hallinnonalalla – Liikenne ja viestintäministeriö (28.12.2023)
Sähköauton latauspiste tulee pakolliseksi toimitilakiinteistöissä
EU-maissa uusi direktiivi vaatii toimitilan omistajan varustamaan parkkipaikalle sähköauton latauspaikan. Kun kiinteistöllä on yli 20 parkkipaikkaa, pitää rakennuttaa yksi latauspaikka. Sen pitää olla valmis viimeistään 31. joulukuuta 2024. Velvoitteesta on jokunen poikkeus, kuten asuinkiinteistöt, joissa sijaitsee toimitilaa. Toinen poikkeus on, kun tilan käyttäjä ja omistaja molemmat ovat mikroyrityksiä. Siis kun kummankin liikevaihdot jäävät alle 2 miljoonan euroon, laki ei velvoita latauspaikkaa. Kolmas poikkeus on kylmillään seisova varasto, jossa ei ole ole viilennystä tai lämmitystä.
Lähde: Sähköauton latauspiste tulee pakolliseksi toimitilakiinteistöissä – Toimitilat Kauppalehti (11.1.2024)
Uusi tiedonantovelvollisuus maksupalveluntarjoajille
Maksupalveluntarjoajat kuten pankit ja luottolaitokset ovat vuoden 2024 alusta lähtien velvollisia keräämään tietoja tietyistä rajat ylittävistä maksuista sekä ilmoittamaan kerätyt tiedot neljänneskalenterivuosittain Verohallinnolle. Tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle ensimmäisen kerran vuoden 2024 huhtikuun loppuun mennessä ensimmäisen vuosineljänneksen tapahtumista.
Muutokset on toteutettu lailla rajat ylittäviä maksuja koskevasta maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuudesta ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muutoksilla. Lait on annettu 14.4.2023 ja tulevat voimaan 1.1.2024.
Tiedonantovelvollisuus perustuu arvonlisäverodirektiiviin tehtyyn muutokseen (ns. maksutietodirektiivi). Verohallinto välittää kerätyt tiedot direktiiviin liittyvän asetuksen mukaisesti komission ylläpitämään keskusrekisteriin, jonne jäsenvaltioiden petostorjuntaviranomaisilla tulee olemaan pääsy. Suomi tulee jakamaan keräämänsä tiedot muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomi tulee vastaavasti saamaan muilta jäsenvaltioilta tietoja maksuista, joilla on liityntä Suomeen.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Maapohjan kiinteistöveroprosentin alaraja nousee
Maapohjalle tulee yleisestä kiinteistöveroprosentista erillinen veroprosentti. Maapohjan veroprosentin alaraja nousee nykyisestä yleisen kiinteistöveroprosentin alarajasta 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Pelastuslakiin tulevat muutokset
1.1.2024 alkaen asuntojen palovaroittimien osalta hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle. Siirrolla on kahden vuoden siirtymäaika. Rakennusten omistajien kannattaa hyödyntää siirtymäaika hyvin ja aloittaa asian käytännön järjestelyjen suunnittelu jo heti, jotta asia on kunnossa viimeistään vuoden 2026 alussa.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia sisäministeriön hallinnonalalla (28.12.2023)
Alkoholiverotus kiristyy
Yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan keskimäärin noin 8,3 prosentilla ja välituotteiden (esimerkiksi väkevöidyt viinit) veroa keskimäärin noin 12,7 prosentilla. Viinojen, muiden väkevien juomien, long drink -juomien ja muiden etyylialkoholipohjaisten juomasekoitusten veroa nostetaan keskimäärin 8,8 prosentilla. Enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien etyylialkoholipohjaisten juomien vero pysyy ennallaan.
Oluen veroa alennetaan noin 4,9 prosentilla. Alle 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen veroa ei alenneta, sillä vähäalkoholisimpien oluiden vero on jo nykyisellään matalampi kuin alkoholittomista juomista kannettava virvoitusjuomavero.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Nikotiinipussit tupakkaverotuksen piiriin
Tupakkaverotus laajenee kattamaan savuttomat nikotiinituotteet, kuten markkinoilla olevat niin sanotut nikotiinipussit. Nikotiinipusseista kannetaan sekä yksikköveroa että vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvoveroa. Lisäksi on säädetty vähimmäisverosta, jota kannetaan, jos yksikkövero ja arvovero yhteensä jäävät alle tietyn rajan. Tupakkaveron määrä esimerkiksi 12 gramman nikotiinipussirasialta on noin 2 euroa. Nestemäisistä savuttomista nikotiinituotteista kannetaan yksinomaan yksikköveroa, jonka määrä on 30 senttiä millilitralta.
Tupakkaveroa kannetaan savuttomista nikotiinituotteista, jotka luovutetaan Suomessa kulutukseen 1.1.2024 ja sen jälkeen. Lain siirtymäsäännöksen mukaan lakia sovelletaan 1.7.2024 alkaen kuitenkin myös hallituksen esityksen antamisen jälkeen vuoden 2023 puolella (eli aikavälillä 9.10.-31.12.2023) Suomessa kulutukseen luovutettuihin tuotteisiin. Jos tällaisia tuotteita on 1.7.2024 jäljellä, niistä tulee maksaa tupakkaveroa ja niissä tulee olla vähittäismyyntihinnan osoittava hintalipuke tai painettu teksti. Siirtymäsäännös ei koske nestemäisessä muodossa olevia savuttomia nikotiinituotteita.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
2. Henkilöverotus
Muutoksia tuloverotukseen
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 2,8 prosentin mukaisesti. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää sekä korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää ja poistumaprosenttien tulorajoja.
Perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 980 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 2 140 euroa.
Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2024:
Verotettava ansiotulo (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Vero alarajan ylittävästä tulon osasta (%) |
---|---|---|
0 € | 0 € | 12,64 % |
20 500 € | 2 591,20 € | 19,00 % |
30 500 € | 4 491,20 € | 30,25 % |
50 400 € | 10 510,95 € | 34,00 % |
88 200 € | 23 362,95 € | 42,00 % |
150 000 € | 49 318,95 € | 44,00 % |
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Kotitalousvähennyksen määräaikaisia korotuksia jatketaan – vähennys laajenee fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin
Vuosina 2022 ja 2023 voimassa ollutta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön perusteella myönnettävää korotettua kotitalousvähennystä jatketaan määräaikaisesti vuodelle 2024. Näiden töiden perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa myös vuonna 2024. Samoin vähennettävä prosenttiosuus kustannuksista säilyy työkorvausten osalta 60 prosentissa ja palkkojen osalta 30 prosentissa.
Lisäksi kotitalousvähennys laajenee fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin. Vuodesta 2024 alkaen laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voi saada verovelvollisen kotona annetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta. Vähennykseen sovelletaan samoja säännöksiä, kuin myönnettäessä kotitalousvähennystä tavanomaisen hoiva- tai hoitotyön perusteella. Myös fysioterapiasta ja toimintaterapiasta saa korotetun kotitalousvähennyksen vuonna 2024.
Muilta osin kotitalousvähennys säilyy ennallaan. Öljylämmityksestä luopumiseen saa edelleen korotettua kotitalousvähennystä vuoteen 2027 saakka. Muut asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt ovat normaalin kotitalousvähennyksen piirissä. Niiden kohdalla vähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa ja vähennys on 40 % työkorvauksesta ja 15 % palkoista.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Varainsiirtovero alenee, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus poistuu
Varainsiirtoveroprosentti alenee kiinteistöjen osalta 4 prosentista 3 prosenttiin, asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden osalta 2 prosentista 1,5 prosenttiin ja muiden arvopaperien osalta 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. Alle 40-vuotiaiden ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapaus poistuu.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Perintöveron maksamista koskeviin säännöksiin helpotuksia
Maksamatonta perintöveroa ei jatkossa peritä ulosottoteitse, sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perintätoimet estyvät kahden vuoden ajan. Lisäksi maksamatta olevasta perintöverosta peritään vuodesta 2024 lukien alennettua viivästyskorkoa. Perintöveron viivästyskorko on korkolain mukainen viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 tämä alennettu viivästyskorko on 7,5 prosenttia.
Jos siis perintöveron ensimmäisen erän eräpäivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen, maksuaikaa on 10 vuotta, ennen kuin perintäveroa peritään ulosotossa, perinnönsaajaa haetaan perintöveron perusteella konkurssiin tai tieto maksamatta olevasta perintöverosta merkitään verovelkarekisteriin. Verosta pitää kuitenkin maksaa viivästyskorkoa heti eräpäivästä lähtien. Lisäksi veronpalautuksia käytetään maksamattomiin perintöveron eriin normaalisti. Perintöveron maksua varten voi myös sopia Verohallinnon kanssa maksujärjestelyn.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Useita muutoksia työttömyysturvalakiin
Muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa, työttömyysetuuden sovittelua, työttömyysetuusoikeuden alkamisen ajankohtaa sekä työttömyysetuuksiin maksettavia lapsikorotuksia. Lisäksi valtioneuvoston antamissa asetuksissa säädetään lakia tarkemmin lomakorvauksen jaksottamisesta ja palkansaajan työssäoloehdossa huomioitavasta tulosta. Palkansaajan työssäoloehdon muutoksia sovelletaan 2.9.2024 alkaen.
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat muutokset, jotka vaikuttavat 1.1.2024 lukien:
- Työttömyysturvan omavastuuaika pitenee seitsemään päivään.
- Lomakorvauksien saaminen siirtää etuusoikeuden alkamista.
- Kansaneläkeindeksi jäädytetään.
Lisäksi eduskunta on hyväksynyt seuraavat muutokset, jotka alkavat vaikuttaa 1.4.2024 lukien:
- Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Lapsikorotuksia ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.
- 300 euron suojaosa työtuloille poistuu.
Lähde: Hallitus esittää useita muutoksia työttömyysturvalakiin työllisyyden lisäämiseksi – Sosiaali- ja terveysministeriö (28.12.2023)
3. Palkanlaskenta
Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2024 on vahvistettu
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2024 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2024 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,81 prosenttia palkasta.
Vuonna 2024 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,81 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia.
Työnantajan keskimääräinen maksu vuonna 2024 on 17,34 prosenttia.
Lähde: Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2024 on vahvistettu – Sosiaali- ja terveysministeriö (28.12.2023)
Työttömyysvakuutusmaksut alenevat vuonna 2024
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,79 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuusmaksu on 0,27 prosenttia palkasta palkkasumman 2 337 000 euroon asti. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,09 prosenttia. Myös yrityksen osaomistajan, valtion liikelaitoksen ja yliopiston työttömyysvakuutusmaksut alenevat vastaavasti.
Lähde: STM valtioneuvoston istunnossa 14.12.2023 – Sosiaali- ja terveysministeriö (28.12.2023)
Matkakulujen omavastuuosuus nousee
Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevan vähennyksen omavastuuosuutta nostetaan 750 eurosta 900 euroon.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Työtulovähennyksen enimmäismäärän ikään perustuvaa korotusta kohdennetaan uudelleen
Työtulovähennyksen ikään perustuvaa enimmäismäärän korotus kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon. Enimmäismäärän korotus puolestaan poistuu 60–64-vuotiailta.
Lähde: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnon alalla – Valtiovarainministeriö (28.12.2023)
Ulosoton suojaosuuden korotusta jatketaan toistaiseksi
Vuoden 2023 ajan voimassa ollutta määräaikaista kokeilua ulosoton suojaosuuden korotuksesta jatketaan toistaiseksi. Velallisen suojaosuutta korotettiin tämän vuoden ajaksi takuueläkkeen tasolle 696 eurosta 922,50 euroon.
Hallituksen esityksen mukaan ulosottokaaressa säädetty suojaosuuden määrä olisi jatkossa velallisen itsensä osalta 30,75 euroa päivässä ja velallisen elatuksen varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 8,99 euroa päivässä. Suojaosuus olisi näin ollen 922,50 euroa kuukaudessa sellaisella velallisella, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä. Suojaosuuden määrä on tarkoitus tarkistaa vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Lähde: Ulosoton suojaosuuden korotus jatkuu toistaiseksi – Oikeusministeriö (28.12.2023)