Sivutoiminen yrittäjyys – 7 vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle

Yrittäjän uralle ei aina ponnisteta kertalaakista, yksi vaihtoehto on sivutoiminen yrittäjyys. Pienten lisätulojen hankkiminen, esimerkiksi omaa yritysideaa testaamalla, on ollut uuden uran alku monille palkkatyöläisille ja opiskelijoille.

Pienimuotoisessakin liiketoiminnassa yrittäjän status tuo silti mukanaan asioita, jotka myös sivutoimisen yrittäjän pitää muistaa.

Jos olet pohtinut yrittäjyyttä päätoimesi tai opiskelujesi kylkiäisiksi, huomioi ainakin nämä kysymykset:

Sivutoiminen yrittäjyys - mitä se tarkoittaa ja mikä on hyvä yritysmuoto??
Pitääkö pomolle ilmoittaa?
Miten hoituvat eläkevakuutus ja työttömyysturva?
Sivutoimisen yrittäjän verotus?
ALV-rekisteriin liittyminen?
Sivutoiminen yrittäjä ja starttiraha?
Opiskelija, huomioithan opintotukirajat?

Tutustu kirjanpitopalveluun Ota yhteyttä!

1. Sivutoiminen yrittäjyys - mitä se tarkoittaa ja mikä on hyvä yritysmuoto?

Sivutoiminen yrittäjyys tarkoittaa, että sinulla on oma yritys, mutta ansaitset pääasiallisen toimeentulosi muualta, kuten palkkatyöstä, opiskelusta tai eläkkeestä. Tämä voi olla loistava tapa kokeilla yrittäjyyttä ja lisätä tulojasi ilman, että sinun tarvitsee heti irtisanoutua työstäsi.

Laskutuspalvelun kautta tapahtuva kevytyrittäjyys on ollut viime vuosina nousussa, mutta perinteisten yritysmuotojen edut eivät silti ole kadonneet minnekään.

Jos aiot lähteä̈ kokeilemaan sivutoimista yrittäjyyttä, monissa tapauksissa soveltuvin ratkaisu on toiminimen perustaminen. Hyviä perusteluja tälle löytyy useita:

Toiminimen perustaminen on edullista. Perustamisilmoitus verkossa tehtynä kustantaa 70 euroa.
Osakeyhtiöön verrattuna toiminimen pyörittäminen on vähemmän byrokraattista eli esimerkiksi kirjanpitoon ja hallintoon kuluu vähemmän aikaa ja rahaa.
Kevytyrittäjäpalveluihin verrattuna sinulle jäävä tulo on isompi, kun yrität toiminimellä.
Sivutoimisena toiminimiyrittäjänä omaksut pakostikin hallinnollisia asioita, joiden tietämisestä on sinulle myöhemmin apua, jos hyppäät päätoimiseksi yrittäjäksi.

Toisinaan myös osakeyhtiö voi olla vaihtoehto, erityisesti silloin kun yritystoiminnan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Nykyisin osakeyhtiön voi perustaa myös ilman osakepääomaa.

Olemme aiemmin käsitelleet yritysmuodon valintaa sekä toiminimen perustamista laajemmissa teksteissä, joihin pääset käsiksi artikkelin linkkien takaa. Myös osakeyhtiön perustamiseen liittyviä muutoksia on puitu tarkemmin erillisessä artikkelissa.

Näiden lisäksi on hyvä miettiä yrityksen nimeä ennen kuin yrittäjyyden aloittamista.

2. Pitääkö pomolle ilmoittaa?

Sivutoiminen yrittäjyys on palkkatyöläiselle sallittua, kunhan se ei aiheuta haittaa tai kilpaile varsinaisen päätyön kanssa. Työsopimuksiin on kuitenkin usein lisätty ehto, joka velvoittaa työntekijän ilmoittamaan sivutoimestaan – virkasuhteessa oleville tämä on aina pakollista.

Mikäli pienikin eturistiriita on mahdollinen, asia kannattaa aina selvittää ennakkoon oman työnantajan kanssa. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, ja se koskee myös toiminnan valmistelua. Valmistelulla tarkoitetaan kuitenkin konkreettisia toimia, eli pelkkä yritysidean miettiminen ja ääneen pohtiminen ei näitä kriteerejä täytä.

Sivutoiminen yrittäminen työn ohessa on myös hyvä tilaisuus kokeilla siipiään yrittäjänä ilman täysipäiväisen sitoutumisen riskejä. Se voi olla askel kohti uutta uraa tai tapa kehittää olemassa olevia taitojasi, jolla laajennat osaamistasi. Sivutoimisena yrittäjänä voit testata liikeideaasi, rakentaa verkostoja ja kartuttaa kokemusta oman tahtisi mukaisesti.

3. Miten hoituvat eläkevakuutus ja työttömyysturva?

Sivutoiminenkin yrittäjä tarvitsee yrittäjän eläkevakuutuksen eli YEL:n, mikäli sen ehdot täyttyvät. Joudut hankkimaan kyseisen vakuutuksen, mikäli YEL-työtulosi on yli 9 010,28 euroa vuodessa (2024) ja yritystoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta. Yrittäjänä arvioit vuosittaisen YEL-työtulosi itse ja sen pitäisi vastata sellaista palkkaa, jonka maksaisit samasta työstä ulkopuoliselle, saman ammattitaidon omaavalle palkkatyöntekijälle.

Mikäli olet työkyvyttömyyseläkkeellä, YEL-vakuutus on pakollinen yllä mainitun työtulorajan ylittyessä. Työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä oleville sivutoimiyrittäjille YEL puolestaan on vapaaehtoinen.

Lisätietoja YEL-vakuutuksesta ja yrittäjien vapaaehtoisista vakuutuksista löydät erillisistä artikkeleistamme.

Sivutoimiyrittäjänä sinun tulee huomioida myös työttömyysturvaasi liittyvät asiat. Päätoimisena yrittäjinä työskentelevät eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin. Sivutoimiyrittäjät voivat kuitenkin saada soviteltua päivärahaa, jolloin rahan määrässä on huomioitu yritystoiminnasta saatu tulo. Työttömyyspäivärahaan vaadittava YEL-työtulo on 14 803 euroa vuodessa.

Pää- ja sivutoimisuutta arvioitaessa ratkaiseva seikka on toiminnan vaatima työmäärä – ei kertynyt tulo. Työllistyminen tulkitaan päätoimiseksi, kun toimintaan kuluva työmäärä on niin suuri, ettei se mahdollistaisi kokoaikaisen työn vastaanottamista. Lue tarkemmin yrittäjän vakuutuksista.

4. Sivutoimisen yrittäjän verotus?

Kun yrität toiminimellä, liiketoimintasi tulot verotetaan yhdessä muiden tulojesi, kuten esimerkiksi päätyöstäsi saaman palkan kanssa. Pienestäkin toiminimellä tehdystä tulosta saattaa siis upota suhteellisesti melko iso osa veroihin, jos tienaat hyvin palkkatyössäsi.

Osakeyhtiö sen sijaan on niin sanottu itsenäinen verovelvollinen, eli tulo on tällöin yhtiön tuloa. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Osakeyhtiön omistajalle maksettava palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu.

Kun osakeyhtiön omistaja nostaa yrityksestään palkkaa, tämä verotetaan normaaliin tapaan yrittäjän henkilökohtaisena ansiotulona. Saatu osinkotulo puolestaan jaetaan ansio- ja pääomatuloksi.

Yrittäjänä maksat tuloksestasi veroa ennakkoon, jolloin puhutaan ennakkoverosta. Yritystä perustaessasi arvioit ensimmäisen tilikautesi tuloksen, ja vero määräytyy tämän arvion perusteella.

Arvioitua tulosta kannatta pohtia tarkkaan. Jos huomaat arvioineesi tuloksesi yläkanttiin, voit täsmentää myöhemmin arviotasi verottajalle. Tällöin et joudu pulaan liian suurten ennakkoveromaksujen takia, jos et tienaakaan niin hyvin kuin oletit. Ja vastaavasti ennakkoverojen maksuja voi tarkistaa myös suuremmiksi, mikäli kauppa käy yli odotusten. Kirjanpitäjäsi auttaa ennakkoverojen arvioinnissa.

5. ALV-rekisteriin liittyminen?

Sivutoimisenkin yrittäjän pitää liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mikäli liikevaihto ylittää tilikauden aikana 15 000 euroa.

Poikkeuksen tekevät kuitenkin sellaiset yrittäjät, jotka myyvät ainoastaan alv-velvollisuuden ulkopuolelle jääviä tavaroita tai palveluja – esimerkiksi koulutuspalveluja tai terveyden- ja sairaanhoidonpalveluja.

Mikäli 15 000 euron liikevaihtorajan rikkoutuminen epäilyttää, kannattaa tilikauden aikana seurata liikevaihtoa tarkasti. Alv-rekisteriin on ilmoittauduttava heti rajan ylityttyä ja arvonlisäverot maksetaan takautuvasti koko tilikauden myynnistä. Muutoin voit myös joutua maksamaan viivästysseuraamuksia.

Vuoden 2024 aikana päättyviltä tilikausilta on kuitenkin mahdollisuus hakea maksettu alv takaisin joko kokonaan (alle 15 000 euron liikevaihdosta) tai osittain (yli 15 000 mutta alle 30 000 euron liikevaihdosta) alarajahuojennuksena. Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuonna 2025.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin liitytään perustamisilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Sivutoiminen yrittäjyys on palkkatöissä olevalle myös yksi mahdollisuus lisätulojen hankkimiseen.

6. Sivutoiminen yrittäjä ja starttiraha?

Starttiraha on päätoimisille yrittäjille tarkoitettu henkilökohtainen tuki, jonka tarkoitus on turvata toimeentuloa toiminnan käynnistelyvaiheessa.

Kuten edellinen lause jo kertoikin, sivutoimisena yrittäjänä et ole oikeutettu starttirahaan. Sivutoiminen yrittäjyys kertoo jo terminäkin sen, että päätoimeentulosi on järjestetty jollain muulla tavalla – siis esimerkiksi opintotuen tai palkkatulon kautta.

Starttirahan hakeminen ja saaminen on kuitenkin mahdollista siinä vaiheessa, kun päätät laajentaa toimintasi päätoimiseksi. Päätökset starttirahojen myöntämisistä ovat tapauskohtaisia, ja asiasta kannattaa kysyä lisää omasta TE-toimistosta.

7. Opiskelija, huomioithan opintotukirajat?

Sivutoiminen yrittäjyys ei sulje pois opintotukea, mutta toiminnasta saatu tulo huomioidaan normaalisti opintotuen vuositulorajoja laskettaessa.

Vaikka tulot jäisivät hyvinkin pieniksi, tulorajojen ylitysten kanssa kannattaa olla tarkkana. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos hankit lukukausien aikana lisätuloa sivutoimiyrittäjänä ja käyt kesällä palkkatöissä.

Yrittäjänä pystyt vaikuttamaan laskutukseesi ja työkeikkojesi määrään. Loppuvuodesta ei välttämättä kannata tienata muutamaa ylimääräistä satasta, jos tulotasosi keikkuu juuri opintotuen vuositulorajan tuntumassa. Kullekin tukikuukausimäärälle annetun vuositulorajan saa ylittää korkeintaan 348 eurolla, jotta opintotukea ei joudu palauttamaan. Tarkista vuositulorajat vuosittain KELA:sta.

Muutama tienattu lisäsatanen voi kääntyä tappioksi, jos se tarkoittaa yhden tukikuukausirahan palauttamista. Osakeyhtiö tarjoaa toiminimeä paremmat mahdollisuudet omien tulojen jaksottamiseen.

Lopuksi

Sivutoimisena yrittäjänä sinun on otettava huomioon myös kirjanpidon järjestäminen. Osakeyhtiöillä on aina kahdenkertainen kirjanpito, mutta toiminimet voivat hoitaa kirjanpitonsa tarvittaessa yhdenkertaisena. Autamme sinua mielellämme näissä yrityksen perustamiseen tai yrityksesi talouteen liittyvissä kysymyksissä.