Yrittäjän työterveyshuolto
Mikä on yrittäjän tärkein ominaisuus, jos kaikista itsestäänselvimmät vastaukset jätetään pois laskuista? Terveenä pysyminen, sanoo moni – ja vastauksessa piilee vahva totuuden siemen.
Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen perusteella noin 75 prosenttia yksinyrittäjistä on edeltävän vuoden aikana työskennellyt sairaana. Suurelta kuulostava lukema ei yllätä, sillä yrittäjällä jos kenellä ei ole varaa jäädä vuoteeseen sairastamaan. Terveenä pysymisessä yksi olennainen osa-alue on sairauksien, vammojen ja tapaturmien ennaltaehkäiseminen, jossa omaa osaansa näyttelee yrittäjän työterveyshuolto.
Oma työterveyshuolto jää monelta yrittäjältä järjestämättä
Suomessa työnantajilla on velvollisuus järjestää ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut kaikille työsuhteessa oleville työntekijöilleen, mutta yrittäjää itseään laki ei koske. Koska oman työterveyshuollon järjestäminen on yrittäjälle vapaaehtoista, moni jättää asian tyystin väliin.
Perusteluja on lukuisia:
- työterveyshuollon hinta tuntuu liian korkealta,
- haluttujen terveyspalvelujen saaminen turvataan muulla tavalla (esim. yksityinen sairauskuluvakuutus),
- palveluista ei uskota olevan itselle konkreettista hyötyä, tai
- tiedot työterveyshuollosta ja sen sisällöstä ovat vajavaisia.
Monissa tapauksissa yrittäjät eivät järjestä työterveyshuoltoa itselleen, koska uskovat sen tulevan kalliimmaksi kuin lääkärissä käymisen, jos sairaus tai vamma kaikesta huolimatta iskee. Jos yrittäjä on perusterve ja tarvetta lääkärille on vain harvoin, asia varmasti onkin näin. Tällöin ei ole ihme, että moni yrittäjä kokee työterveyshuollon vain ylimääräiseksi kulueräksi.
Työterveyshuolto on kuitenkin paljon muutakin kuin akuuttia sairaanhoitoa. Sen painopiste on nimenomaan turhien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisemisessä ja työkykyä uhkaavien riskien havaitsemisessa jo etukäteen. Huonosta työergonomiasta, puutteellisesta työturvallisuudesta tai liian myöhään havaitusta sairaudesta koituva pitkä sairasloma tulee yrittäjälle aina kalliimmaksi kuin sen ennaltaehkäiseminen.
Selvitysten mukaan vain noin 20% suomalaisista yksinyrittäjistä on hankkinut itselleen työterveyshuollon. Työllistävien pienyritysten pyörittäjien keskuudessa luku on kuitenkin huomattavasti isompi, lähteestä riippuen noin 60-80 %. Tämä johtuu muun muassa siitä, että moni työnantajayrittäjä ostaa palvelut työntekijöidensä lisäksi samalla kertaa myös itselleen. Jos yrittäjällä on palveluksessaan työntekijöitä, heille on taattava vähintään ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut. Niin sanottujen yleislääkäritasoisten sairaanhoidon palvelujen järjestäminen on vapaaehtoista. Näiden eroa käydään läpi alempana.
Mitä yrittäjän työterveyshuolto pitää sisällään?
Työterveyshuollosta puhutaan usein melko kapulakielisesti, minkä takia palvelujen todellisesta sisällöstä voi olla vaikea ottaa selkoa. Mitä ”kokonaisvaltaisen työkyvyn ylläpitäminen” ja ”terveellisen työn ja työympäristön tukeminen” sitten käytännön tasolla oikein tarkoittavat?
Kun yrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, palvelu voi pitää sisällään muun muassa:
- säännölliset terveystarkastukset, joissa yrittäjän terveyttä tarkastellaan ja seurataan omaan työhön liittyvien riskien kautta, sekä
- työpaikkaselvityksen, jossa ammattilaiset kartoittavat työpaikan ja työskentelyn riskejä esimerkiksi ergonomian, fyysisen jaksamisen, melu- ja hygieniahaittojen tai kemikaaliturvallisuuden (jne.) näkökulmasta.
Näiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäksi yrittäjä voi halutessaan liittää sopimukseen mukaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon toimenpiteitä, jolloin paketti voi sisältää esimerkiksi työterveyslääkärin ja -hoitajan palvelut sekä mahdolliset röntgen- ja laboratoriotutkimukset. Tällöin hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti, eikä poissaoloaika töistä pääse turhaan pitkittymään. Terveyskeskuksen päivystysjonossa vietetty työpäivä ei kerrytä tuloa yksinyrittäjän tilipussiin.
Työterveyssopimukset ja niiden kattavuudet vaihtelevat paljolti sen mukaan, keneltä palvelu ostetaan – sopimusehdot ja korvaavuusedellytykset onkin aina syytä lukea huolellisesti. Niin kutsutuissa peruspaketeissa on usein eroja, vaikka nimi olisi sama. Työterveyshuoltoon liittyville sairaanhoitopalveluille täydentävä tai vaihtoehtoinen ratkaisu on yksityinen sairauskuluvakuutus, jolla moni yrittäjä on turvannut oman nopean hoitoonpääsynsä.
Yksityisissä sairauskuluvakuutuksissa hinnat ja saamisehdot vaihtelevat esimerkiksi yrittäjän iän ja nykyisen terveystilanteen mukaan. 50-vuotias selkävaivainen yrittäjä on vakuutusta haettaessa eri lähtöviivalla 25-vuotiaaseen terveeseen yrittäjään verrattuna. Lisätietoa yksityisistä sairauskuluvakuutuksista kannattaa lähteä selvittämään esimerkiksi oman vakuutusyhtiön kautta.
Yrittäjän terveysriskit
Varsinkin yksinyrittäjillä arki on usein niin kiireistä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa jäädä pitkäksikin aikaa retuperälle. Tällöin riski sairasteluun kasvaa.
Yrittäjän terveysriskeihin voivat lukeutua esimerkiksi:
- korkeat kolesteroli- tai verenpainearvot,
- ylipaino,
- jatkuva stressi,
- liiallinen tupakointi tai alkoholinkäyttö, tai
- unettomuus
Myös vuosia jatkuvat puutteet esimerkiksi työturvallisuudessa tai -ergonomiassa voivat pitkällä aikavälillä johtaa erilaisiin tapaturmiin tai tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Kaikki nämä ovat asioita, joihin on hyvä puuttua ennen kuin ne ehtivät kellistää yrittäjän petiin pidemmäksi aikaa.
Yrittäjän työterveyshuoltoon liittyvien terveystarkastusten toimenpiteet ja tutkimukset räätälöidään yrittäjän nykyisen terveydentilan, työolojen sekä työn sisältämien riskien mukaan. Suoritettavien tutkimusten, haastatteluiden ja selvitysten perusteella yrittäjälle laaditaan tai päivitetään terveys- ja toimintasuunnitelmat. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa konkreettiset tavoitteet ja kehityskohteet sekä terveyden ylläpitämiseen liittyvät toimenpiteet – yksilön näkökulma huomioiden.
Kyse on siis pitkälti ennaltaehkäisevästä toiminnasta, jotta lääkärin pakeille ei tarvitsisi marssia yhtään useammin kuin on pakko.
Kela korvaa osan – loput voi vähentää
Kela korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korkeintaan 50-60 %. Jos työterveyssopimukseen on sisällytetty sairaanhoidon palveluja, näistä puolestaan korvataan enimmillään puolet. Edellytyksinä on, että yrittäjä on YEL- tai MYEL-vakuutettu ja työterveyshuollon järjestämisestä on olemassa kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma.
Yrittäjälle maksettavaksi jäävän osuuden voi vähentää verotuksessa tietyin edellytyksin. Korvattavista kustannuksista sekä niiden enimmäismääristä ja vähennyskelpoisuuksista voit halutessasi lukea lisää Kela.fi:stä.
Mistä yrittäjä voi hankkia itselleen työterveyshuoltopalvelut?
Yrittäjät ostavat työterveyspalvelunsa pääosin yksityisiltä lääkäriasemilta tai oman kunnallisen terveysyksikön kautta. Kunnilla ja kaupungeilla on erilaisia tapoja tuottaa työterveyspalveluja. Joissain kunnissa palvelut tuotetaan itse tai esimerkiksi kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen kautta. Kunta voi myös toimia yhteistyössä yksityisen lääkäriaseman kanssa.
Lue lisää Työterveyslaitoksen sivuilta.
Mikä on yrittäjän työterveyshuollon hinta?
Otsikon kysymykseen on vaikea antaa täsmällistä vastausta, koska palveluntarjoajien hinnoittelumalleissa ja työterveyspakettien kattavuuksissa on usein isojakin eroja. Kelan tilastojen mukaan työterveyshuollon kustannukset työntekijää kohti ovat pienimmissä yrityksissä (1-9 työntekijää) keskimäärin noin 200 euroa vuodessa, kun Kelan korvaama osuus vähennetään summasta. Lukuun on laskettu mukaan sekä ennaltaehkäisevän työterveyden että yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kulut.
Yrittäjän itselleen järjestämä työterveyshuolto asettunee suunnilleen samaan hintahaarukkaan. Kauppalehti vertaili taannoin yrittäjien työterveyshuollon hintoja pyytämällä hinta- arviot kuudelta isolta yksityiseltä toimijalta. Toimistotyötä tekevän yksinyrittäjän työterveyden vuosikustannukset liikkuivat vertailussa noin 200-300 euron välimaastossa – tästäkin summasta on jo leikattu pois Kelan osuus.
Ajantasaisen hinnan ja parhaiten itselle soveltuvat palvelut saa parhaiten selville kilpailuttamalla. Oman työterveyshuollon järjestämistä pohtivan yrittäjän kannattaa pyytää tarjoukset usealta eri toimijalta.
Yllä mainitut hinta-arviot ovat suuntaa-antavia.
Lopuksi: Mistä lähteä liikkeelle, jos työterveyshuollon järjestäminen kiinnostaa?
Vaikka läheskään kaikki yrittäjät eivät näe tarvetta oman työterveyshuoltonsa järjestämiselle, asiaa kannattaa silti vähintäänkin pohtia. Avun tarpeeseen on turha havahtua vasta silloin, kun terveysongelmia alkaa ilmetä. Vaikka yrittäjien työterveyshuollon toimintamalleja on kritisoitu paljon esimerkiksi liiallisesta byrokratiasta ja kalliista hinnoista, hyviäkin kokemuksia löytyy. Suomen Yrittäjien mukaan varsinkin vanhemman ikäpolven yrittäjät sekä pidempään yrittäjinä toimineet ovat olleet työterveyspalveluihin tyytyväisiä ja pitäneet niiden vaikutuksia positiivisina.
Jos työterveyshuollon hankkiminen itselle tuntuu ajankohtaiselta tai aihe kiinnostaa, liikkeelle voi lähteä esimerkiksi seuraavin askelmerkein:
- Etsi tietoa oman alueesi työterveyshuollon järjestäjistä tyoterveydeksi.fi–palvelusta tai kysy vinkkejä yrittäjätuttavilta.
- Selvitä itsellesi, mille työterveyshuoltopalveluille on tarvetta ja mitä voi rajata pois. Jos sinulla on esimerkiksi yksityinen sairauskuluvakuutus, selvitä tarkkaan päällekkäisyydet ja korvausehdot. Älä maksa turhasta ja uskalla vaatia selkokielisiä vastauksia.
- Vertaile työterveyspakettien ehtoja sekä kattavuuksia palveluntarjoajien verkkosivuilta ja pyydä tarjoukset.
Jos sopiva kumppani työterveyshuollon järjestämiseen löytyi ja hinta on kilpailukykyinen, harkitse sopimuksen tekoa.