Käyttöomaisuusosake - Miksi sen tulkinnassa kannattaa käyttää tarkkuutta?

Käyttöomaisuusosakkeisiin liittyy useita tulkinnanvaraisia yksityiskohtia, joista sekä yrityksen että kirjanpitäjän on hyvä tietää. Kysyimme asiasta talous- ja veroasiantuntijaltamme Ilppo Kaukolalta!

Tutustu laki- ja veroneuvontapalveluihimme

Verotus on ajankohtaista etenkin syksyisin

Elinkeinoverolaki jaottelee liikeomaisuuden käyttö-, vaihto-, sijoitus-, rahoitus- ja muuksi omaisuudeksi. Erilaisten omaisuuslajien hankintamenon jaksottamissäännökset poikkeavat toisistaan, mutta yhteistä on se, että hankintameno on vähennyskelpoista – luovutuksesta saatu tulo puolestaan veronalaista. Käyttöomaisuusosakkeiden osalta tästä pääsäännöstä kuitenkin poiketaan.

- Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden osalta luovutushintojen veronalaisuutta ja hankintamenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan tarkasti Elinkeinoverolain kuudennessa pykälässä, Kaukola taustoittaa.

Aihe on ajankohtainen syksyisin: mahdolliset osakkeiden verovapaat luovutusvoitot on ilmoitettu veroilmoituksen yhteydessä keväällä, ja Verohallinto käsittelee ne kesän ja alkusyksyn aikana. Yrityksen kannattaa olla tarkkana erityisesti sen osalta, miten Verohallinnosta saapuneisiin selvityspyyntöihin kannattaa vastata.

- Jos selvityspyyntöön ei vastata taitaen, yritys voi kohdata merkittävän veroseuraamuksen. Veroneuvontapalvelumme auttaa asiassa mielellään, nopeallakin reagoinnilla. Verotuspäätöksen vastaanottamisen jälkeen autamme myös erikseen laadittavan oikaisuvaatimuksen osalta, Kaukola lupaa.

- Verovapaus kiinnostaa luonnollisesti verovelvollisia. Jos luovutusvoiton määrä on miljoona euroa, on veron määrä jo merkittävä. Joissain tilanteissa verovelvolliselle voi syntyä intressi ilmoittaa luovutusvoitto verovapaana, mutta usein tässä kohtaa unohtuvat verotuksen sanktiot ja korot. Tällainen riski ei ole koskaan suositeltavaa. Käyttöomaisuusosakkeen tulkinta on hyvin suppea oikeuskäytännön mukaan, Kaukola muistuttaa.

Yhtiöiden välillä tulee olla transaktioita

Tyypillisimmillään käyttöomaisuusosakkeita ovat esimerkiksi tuotanto-, alihankinta-, myynti- ja markkinointiyhtiöiden osakkeet, jotka palvelevat omistajayhtiön liiketoimintaa.

- Näiden yhtiöiden välillä tulisi olla liiketoiminnallinen yhteys. Se tarkoittaa, että varsinkin omistajayhtiön johdolla on oltava yhteinen näkemys siitä, miten käyttöomaisuusosake on edistänyt ja turvannut yhtiön omaa elinkeinoverotuksen alaista liiketoimintaa, Kaukola toteaa.

Liiketoiminnallisen yhteyden todisteena verovelvollisuusyhtiön ja käyttöomaisuusyhtiön välillä pitää olla myös aitoa liikevaihtoa, joka voidaan todeta kirjanpidon transaktioina.

Käyttöomaisuusosake tulkinta verotus veroneuvonta

- Tulkintaan liittyy myös se, että käyttöomaisuusosakkeen tulee olla lähtökohtaisesti pitkäaikainen sijoitus. Siksi jo osakehankintoja tehdessä on hyvä olla tietoinen suunnitelma. Jos näet käyttöomaisuusosakkeita myy liian nopealla tahdilla pois, Verohallinto voi kyseenalaistaa osakkeiden pysyväisluonteisen tarkoituksen, Kaukola kertoo muistuttaen samalla, että käyttöomaisuusosakkeiden sudenkuopaksi on useissa tapauksissa noussut osakeyhtiön tulonlähteen muutos.

- Jos yhtiön tulonlähde on ollut elinkeinoverolain alaista hankintahetkellä vaikkapa vuonna 2010, saattoi käyttöomaisuusosakkeiden suhteen tehty suunnitelma olla hyvinkin validi. Jos kuitenkin tulonlähde onkin muuttunut vuosien saatossa Tuloverolain alaiseksi ja osakkeet päätetään myydä, ei verottaja tulkitsekaan niitä enää EVL:n mukaisesti käyttöomaisuusosakkeiksi, Kaukola sanoo.

- Yhteenvetona voin todeta, että jos yrityksellä on taseeseensa merkittynä käyttöomaisuusosake, mutta yritys ei ole täysin varma täyttääkö se kaikki verovapauden tunnusmerkistöt, hälytyskellojen pitää soida. Käyttöomaisuusosakkeen ja pitkäaikaisen passiivisen sijoituksen kohdalla veron määrä voi olla todella iso, mutta käytännössä voi olla vaikeaa hahmottaa käyttöomaisuusosakkeen ja passiivisen osakesijoituksen eroa, Kaukola päättää.

Käyttöomaisuusosakkeen tunnusmerkkejä:

Tyypillisimmillään käyttöomaisuusosakkeet ovat erilaisten tuotanto-, alihankinta-, myynti- ja markkinointiyhtiöiden osakkeet, jotka palvelevat omistajayhtiön omaa elinkeinotoimintaa.
Omistajayhtiön ja luovutettavan yhtiön välillä on oltava muu elinkeinotoimintaan liittyvä yhteys, joka kytkee osakeomistuksen omistajayhtiön omaan elinkeinotoimintaan.
Yhtiöiden välisen liiketoiminnan tulee olla kestoltaan pitkäaikaista, laajaa ja merkittävää.
Suurten konsernien kohdalla osakkeet voidaan katsoa käyttöomaisuusosakkeiksi, jos toiminnallinen yhteys syntyy tytäryhtiöiden kautta ja on merkittävää.
Yhtiöiden välinen toiminnallinen yhteys voidaan huomioida myös hallinnollisena yhtiönä esimerkiksi siten, että emoyhtiön edustaja on tytäryhtiön hallituksessa. Pelkkä hallinnollinen yhteys ei kuitenkaan yksin riitä verovapaan käyttöomaisuusosakkeen tunnusmerkiksi.
Riittävä toiminnallinen yhteys ei toteudu, jos yhtiöiden välillä tuotetaan pelkkiä talous-, hallinto- ja erilaisia konsulttipalveluja ja niistä peritään maksuja, mutta palvelujen tuottaminen voidaan ottaa kokonaisarvioinnissa huomioon yhtenä vaikuttavana tekijänä.
Käyttöomaisuusosakkeiden omaisuuslajin muuttuminen saattaa vaikuttaa siihen voidaanko osakeluovutukseen soveltaa EVL-säännöksiä vaiko ei. Oikeuskäytännön mukaan käyttöomaisuusosakkeet voidaan lukea verovapaiksi jopa viisi vuotta siitä hetkestä, kun esimerkiksi toiminnallinen yhteys päättyy. Oikeustila on kuitenkin epäselvä 0-5 vuoden välillä, kun yhtiön liiketoiminta on muuttunut EVL-toiminnasta TVL-toimintaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä epätodennäköisempää veroedun saaminen on.