Yrityslainsäädännön uudet kannustimet – näin hyödyt niistä
Vuosi 2023 toi mukanaan useamman uudistuksen yrityslainsäädäntöön. Maajohtaja Petteri Heikinheimo Accountorilta nostaa niistä pöydälle kaksi, jotka vaikuttavat monen yrityksen liiketoimintaan.
Yrityksiä koskevan lainsäädännön tarkoituksena on kannustaa kasvuun ja luoda puitteet tehokkaalle yritystoiminnalle. Moni liiketoiminnan kasvun kannustimeksi asetettu etu voi kuitenkin jäädä etenkin pk-yrityksissä hyödyntämättä, sillä lakeja on paljon ja ne muuttuvat tiuhaan. Toisaalta tietoisuuden puute ajantasaisesta lainsäädännöstä ja verotuksesta on myös riski, joka voi maksaa eurojen lisäksi maineen.
"Digitaalisten työkalujemme sekä moniammatillisen osaamisemme avulla voimme viestiä asiakkaillemme relevanteista uudistuksista kohdennetusti."
– Yrityslainsäädännön hyödyntämiseen vaadittavan asiantuntemuksen määrä kasvaa koko ajan, kun muutokset yleistyvät. Jos yrityksessä ei ole omia juristeja ja veroasiantuntijoita, laki- ja veropykälien nopeissa käänteissä on haastavaa pysyä mukana ilman asiantuntevaa kumppania tai yrittäjän ajan hukkaamista pois ydinosaamisesta. Pakollisesta pahasta kyllä selviää, mutta moni oman yritystoiminnan kannalta merkittävä mahdollisuus voi jäädä käyttämättä, Heikinheimo toteaa.
Lisäkannustin tutkimus- ja kehittämistoimintaan
Monen yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittäviä uudistuksia parin viime vuoden aikana on kohdistunut esimerkiksi yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetuissa verokannustimissa.
Ensin lakia muutettiin 1.1.2022 lukien siten, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset olivat verovuoden 2022 alusta alkaen 50 prosentin sijaan 150 prosenttia. Samalla lain voimassaoloaikaa pidennettiin verovuoden 2027 loppuun. Nyt sitten vuoden 2023 alusta tuli voimaan vielä uusi yhdistelmäkannustin, joka koostuu tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä sekä ylimääräisestä lisävähennyksestä menojen kasvaessa.
"Edut ovat yrityskohtaisia, joten esimerkiksi kaltaisessamme konsernissa, joka muodostuu useasta juridisesta yhtiöstä ja jossa toiminnan kehittämiseen investoidaan mittavia summia, liiketoiminnallinen hyöty on huomattava", Heikinheimo kertoo ja jatkaa:
"Tämä on yksi esimerkki edusta, joka voi jäädä monelta siitä hyötyvästä huomaamatta. Voi myös olla, että yrityksellä on tutkimus- ja kehittämistoimintaan rinnastettavia vähennyskelpoisia menoja, joita ei ole havaittu. Digitaalisten työkalujemme sekä HR-, talous- ja lakiasiantuntijoidemme moniammatillisen osaamisen avulla voimme ehkäistä esimerkiksi tällaiset tilanteet ja viestiä asiakkaillemme edellisen vuoden tilinpäätökseen perustuen relevanteista uudistuksista kohdennetusti. Menetetyt hyödyt voi siis välttää vaikkapa soittamalla meille", Heikinheimo juttelee pilke silmäkulmassaan.
Kun rinnalla on luotettava ja asiansa osaava kumppani, tieto yrityslainsäädännöstä lisää turvaa eikä tuskaa.
"Accountorin osaaminen ja olemassa olevan datan hyödyntäminen markkinajohtajien työkaluilla mahdollistaa asiakastarpeisiin vastaamisen. Taloushallinnon asiakkaamme saavat viimeisimmän tiedon myös henkilöstöhallinnon uusista tuulista ja päinvastoin", Heikinheimo kuvailee.
Kilpailukiellon korvausvelvollisuus
Toinen useita yrityksiä koskettava lakiuudistus kohdistuu kilpailukieltosopimuksiin. Lakimuutos astui voimaan jo vuonna 2022, mutta on vuoden siirtymäajalla totta yritysten arjessa vasta nyt. Uuden lain mukaan työnantajan on korvattava joko 40 tai 60 prosenttia työntekijän palkasta koko kilpailukiellon ajalta riippuen kilpailukieltosopimuksen pituudesta.
"Kilpailukieltoehdolla rajoitetaan työntekijän mahdollisuuksia työllistyä, joten on kohtuullista, että tästä rajoitteesta maksetaan korvaus. Huomionarvoista lakiuudistuksessa on se, että kilpailukieltoehto tekee työnantajasta korvausvelvollisen riippumatta siitä, työllistyykö työntekijä kilpailijalle vai ei", Heikinheimo vinkkaa.
Lakiuudistuksen seurauksena myös Accountorilla otettiin kilpailukieltosopimukset uudelleentarkasteluun.
"Lakimuutos sai meidät pohtimaan, missä yhteydessä kilpailukieltoehto todella on tarpeellinen ja perusteltu. Niissä tapauksissa, joissa ehto säilytetään, pidän kilpailukieltoaikaa mahdollisuutenani ylipuhua työntekijä pysymään talossa", Heikinheimo päättää hymyillen.
