Vastuullisuusraportointi pk-yrityksissä – Vinkit vuoteen 2025

Raportointivelvoitteiden alaisten yritysten tulee kerätä arvoketjustaan tietoa kumppaneidensa toiminnasta. Käytännössä arvoketjun yrityksille, eli esimerkiksi tavarantoimittajille tai hankkijoille lähetetään erilaisia kyselyitä vastattavaksi. Vuonna 2025 kyselyiden määrä tulee lisääntymään, sillä raportointivelvoitteiden alaisten yritysten määrä kasvaa. 

Toimittajakyselyt ovat usein ensimmänen askel, jonka yhteydessä pk-yritys kohtaa vastuullisuusraportoinnin velvoitteita. Jos organisaatiosi ei ole vielä tottunut vastaamaan tällaisiin kyselyihin, nyt on hyvä hetki valmistautua. 

Raportointivelvoitteiden alaiset suuryritykset voivat vaatia yhdenmukaista raportointia toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan – käytännössä velvoitteet voivat siis koskea jo nyt pk-yrityksiä.

Kyselyt ovat yleensä varsin yleisluontoisia ja usein kaikille toimittajille lähetetään sama kysely toimialasta riippumatta. Kaikki yritystoiminta ei vaikuta merkittävästi esimerkiksi maankäyttöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Sen vuoksi onkin tärkeää tunnistaa, mitkä asiat ovat yrityksesi kannalta merkittäviä ja vastata niihin tarkasti. On myös täysin hyväksyttävää, jos joihinkin kysymyksiin ei vielä ole kattavaa vastausta.

Toimittajakyselyihin ei kuitenkaan kannata suhtautua liian kevyesti. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan jopa 42 % suuryrityksistä on joutunut vaihtamaan toimittajiaan omien vastuullisuusvelvoitteidensa vuoksi. Lähitulevaisuudessa yhä useammat yritykset tarkastelevat kumppaneitaan aiempaa kriittisemmin.

Vastatessasi toimittajakyselyihin on tärkeää priorisoida yrityksesi kannalta olennaiset vastuullisuustoimet. Mieti, mitkä vastuullisuuskysymykset liittyvät suoraan toimintaasi, ja vastaa niihin huolellisesti.

Ensimmäinen askel tässä on tilannekartoitus – esimerkiksi ESG-läpivalaisu auttaa ymmärtämään, missä tilanteessa yrityksesi tällä hetkellä on, ja mitkä riskit ja mahdollisuudet liittyvät vastuullisuustyöhön.

Olennaisuusanalyysi puolestaan auttaa määrittelemään, mitkä ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät seikat ovat erityisen tärkeitä yrityksellesi ja sen sidosryhmille. Näin voit varmistaa, että vastuullisuustoimet ovat linjassa liiketoimintasi tavoitteiden kanssa ja tukevat yrityksesi menestystä pitkällä aikavälillä.

Vastuullisuusraportoinnin laajentuessa pk-yrityksiin ESG-riskit kasvavat (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallinto). Maineriskit erityisesti vastuullisuustyön ympärillä ovat korkeat, sillä ristiriidat yritysten viestinnän ja käytännön toimenpiteiden välillä päätyvät jo nyt valtamedian ykkösaiheiksi.

Maineriskit syntyvät, kun yrityksen viestintä ja todelliset vastuullisuusteot eivät kohtaa. Jos yritys lupaa toimia vastuullisesti, näiden lupausten toteuttamatta jättäminen voi vahingoittaa yrityksen mainetta merkittävästi. 

Valheellista vastuullisuusviestintää pyritään hillitsemään myös uusien direktiivien avulla. Esimerkiksi Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi ja Green Claims -direktiivi pyrkivät estämään harhaanjohtavia vastuullisuusväitteitä viestinnässä ja markkinoinnissa.

Maineriskit kytkeytyvät vahvasti myös sosiaalisen vastuullisuuden kysymyksiin. Esimerkiksi työntekijöiden epätasa-arvoinen kohtelu voi synnyttää merkittävää mainehaittaa yritykselle. Samalla oikeudelliset riskit kasvavat vuosi vuodelta, kun sääntely ja lainsäädäntö kehittyvät. Yritysten on pysyttävä ajan tasalla uusista vaatimuksista, jotta ne voivat toimia lakien ja säädösten mukaisesti.

Monet pk-yritykset eivät vielä täysin huomioi fyysisiä riskejä, kuten luonnonvarojen niukkuutta. Esimerkiksi tietyn luonnonvaran hinnan nousu voi uhata yritystoiminnan jatkuvuutta, mutta ajoissa herätty riski voi johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten kiertotalouden hyödyntämiseen ja korvaavien raaka-aineiden etsintään.

Vastuullisuusraportointi voi näin ollen paljastaa yrityksellesi tulevaisuuden riskejä ennen niiden eskaloitumista – ja avata uusia mahdollisuuksia kestävämmän liiketoiminnan kehittämiseen.

Vastuullisuustoimet kiinnostavat nyt kaikkia. Tästä syystä virallisten raporttien rinnalla huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, miten vastuullisuudesta yrityksessäsi viestitään.

Vaikka viralliset vastuullisuusraportit ja kyselyiden vastaukset laaditaan koneluettavassa muodossa, viestintää on tehtävä myös tavallisille ihmisille – kuluttajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille, selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.

Hyvin toteutettu vastuullisuusviestintä rakentaa yrityksesi brändiä ja vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa. Usein sosiaalisen vastuun teemat, kuten työhyvinvointi, tasa-arvo, osallistava työyhteisö ja monimuotoisuus, ovat työntekijöille helposti ymmärrettäviä ja merkityksellisiä verrattuna muihin ESG-työn osa-alueisiin – siksi nämä seikat kannattaakin tuoda reippaasti esiin myös vastuullisuusviestinnässä.